Huumeet herättävät paljon keskustelua ja tunteita. Useimmilla meistä on jonkinlainen mielipide huumeista, niiden käyttäjistä tai suomalaisesta huumepolitiikasta. Mutta selittyvätkö erot suhtautumisessa huumeisiin sillä, millä vuosikymmenellä kukin on viettänyt nuoruutensa?

Pekka Hakkarainen, Karoliina Karjalainen ja Mikko Salasuo selvittivät tutkimuksessaan Nuoret, entiset nuoret ja huumeet, miten eri vuosikymmeninä syntyneet henkilöt ovat olleet tekemisissä eri huumeiden kanssa ja kuinka he suhtautuvat huumeisiin ja huumeidenkäyttöön.

Huumausaineiden kokeilu ja käyttö rantautui Suomeen 1960-luvulla. Kuten monen muun uuden ilmiön kohdalla, oli nuoriso ensimmäisenä vastassa. Usein huumeisiin tutustutaan joko nuorena tai sitten ei ollenkaan. 1960-luvun jälkeen suositut huumeet ja huumeiden käyttö ovat muuttuneet muun maailman mukana, joten eri ikäpolvilla voidaan olettaa olevan toisistaan poikkeava suhtautuminen huumeisiin.

Suomalaisten kokemuksia ja mielipiteitä huumeista on kartoitettu vuodesta 1992 lähtien säännöllisesti kerättävillä väestökyselyillä. Kysely kerätään nimettömänä satunnaisotannalla valituilta 15–69-vuotiailta suomalaisilta. Hakkaraisen ja kumppaneiden tutkimuksen aineistona toimi vuoden 2018 Huumekysely, ja analyysiaineistossa oli mukana 2 926 vastaajaa. Vastaajat olivat syntyneet vuosina 1950–1999, ja heitä tarkasteltiin kokonaisina syntymäkohortteina syntymävuosikymmenen mukaan. Asenteita tutkittaessa pitää muistaa, että mitattavat mielipiteet edustavat vastaajan senhetkistä näkemystä asiasta. Mielipiteet ja asenteet ovat sidoksissa kokemuksiin ja kulttuuriin – jos henkilö on tällä hetkellä jotain mieltä, se ei tarkoita, että hän olisi aina ollut sitä mieltä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kannabiksen kokeilua on esiintynyt jokaisen syntymäkohortin nuoruudessa, mutta kokeilu on yleistynyt aina uuden vuosikymmenen aikana syntyneillä edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. 1950-luvulla syntyneistä kannabista oli kokeillut yhteensä 8 prosenttia, kun vastaava luku 1980-luvulla syntyneistä oli 42 prosenttia. Sukupolvien väliset erot näkyvät myös kannabikseen suhtautumisessa. Vanhemmat ikäluokat suhtautuivat kannabiksen kokeiluun ja säännölliseen käyttöön nuorempia ikäpolvia jyrkemmin.

Asenteisiin vaikuttavat omat ja lähipiirin kokemukset huumeista. Henkilöillä, joilla ei ole kosketusta huumeisiin, on yleensä niitä kohtaan kielteisemmät asenteet.

Kannabiksen ohella myös muiden huumeiden kokeileminen on yleistynyt nuoremmissa ikäpolvissa. Korkeimmillaan ekstaasia on kokeillut 10 prosenttia 1990-luvulla syntyneistä. Myös suhtautuminen ekstaasiin erotti ikäpolvia toisistaan. Ekstaasia ja kannabista lukuun ottamatta asenteet huumeita ja säännöllistä humalahakuista juomista kohtaan olivat ikäpolvien välillä yhteneväisemmät.

Tutkimus tuottaa tietoa, jota voi hyödyntää sekä ehkäisevässä päihdetyössä että huumeidenkäytön tulevaisuuden trendien ennakoimisessa.

Lue lisää Pekka Hakkaraisen, Karoliina Karjalaisen ja Mikko Salasuon tutkimuksesta Nuoret, entiset nuoret ja huumeet – Miten sukupolvi näkyy huumeiden käytössä ja huumemielipiteissä? (YP 5-6/20)

Teksti: Katariina Kuronen