Yhä useampi suomalainen vanhustyöntekijä harkitsee nykyisen työnsä lopettamista. Missä määrin lopettamisaikeet ja niiden yleistyminen selittyvät työntekijöiden kuormittuneisuudella ja sen kasvulla? Mitkä muut tekijät auttavat ymmärtämään lopettamisaikeita?
Työntekijöiden psykofyysinen kuormitus on selvästi keskeisin lopettamisaikeita ennustava tekijä. Lopettamisaikeita ennustavat myös epäkohdat työn sisällössä ja lähijohtamisessa. Nuoret, yrityksissä työskentelevät, osa-aikatyötä tekevät ja yli kahden vuoden hoitotyön koulutuksen saaneet vanhustyöntekijät harkitsivat työnsä lopettamista useammin kuin muut työntekijät.
Työntekijöiden lopettamisaikeet eivät aina ole ongelma, mutta vanhustyöntekijöiden lopettamisaikeissa huolestuttavaa on niiden yhteiskuntapoliittinen tausta. ”Suomessa vanhustyön tekemisen olosuhteet ovat muuttuneet yhä kuormittavammiksi tavalla, jolle on vaikea löytää vertailukohtaa muilta aloilta. Vanhustyöntekijöiden lopettamisaikeet ovat yleistyneet säästö-, tehostamis- ja kilpailutuspolitiikan seurauksena ja kaiken lisäksi aikana, jolloin vanhustyöntekijöiden tarve jatkuvasti kasvaa.”
Lue lisää Antero Olakiven ja tutkimusryhmän artikkelista Ylikuormitusta, lähijohtajan tuen puutetta vai vääränlaisia tehtäviä. Miksi yhä useammat vanhustyöntekijät harkitsevat työnsä lopettamista? (YP 2/21)