Eläkeläisten osuus ruoka-apuun turvautuvista on suuri, selvittää Tuomo Laihiala tutkimuksessaan ’Eläkeläiset hyväntekeväisyysruoka-avun asiakkaina’. Virallisten köyhyystilastojen valossa tämä on yllättävää, sillä eläkeläisten köyhyysriski on matalampi muihin perusturvalla eläviin verrattuna.
Yli puolet ruoka-avun piiriin hakeutuvista eläkeläisistä on alle 65-vuotiaita, ja aiemmat tutkimukset vahvistavat havaintoa nuorempien eläkeläisten muita heikommasta toimeentulosta. Monet ovat yksineläjiä, jolloin vuokra-asumisen kustannukset syventävät huono-osaisuutta. Myös kansaneläkkeen saajat ovat aineistossa yliedustettuina, ja eläkeläisten joukossa ruoka-avun pitkäaikaisasiakkuus on yleisempää kuin muissa ryhmissä.
Taloudellinen niukkuus on eläkeläisten parissa usein pitkään jatkunutta. Huono-osaisuutta syventävät merkittävän suuruiset lääkekustannukset, ja vähävarainen eläkeläinen joutuu monesti tekemään valintoja ruoan ja lääkkeiden väliltä. Tässä ruoka-apu on korvaamaton turvaverkko etenkin jos läheisiltä saatu tuki on vähäistä.
Vaikka lahjoitus- ja ylijäämäruoan jakaminen on nykyään sosiaalisesti aikaisempaa hyväksyttävämpää, tuntevat erityisesti iäkkäämmät eläkeläiset leipäjonoissa häpeää. Ruoka-apu koetaan leimaavana avustusmuotona, eikä läheisten toivota tietävän asiasta.
Kohtaamisia kuitenkin myös arvostetaan paljon. Eläkeläiset ovat usein tyytyväisempiä ruoan laatuun ja palvelun toimivuuteen, esiin nousee myös leipäjonojen merkitys tasa-arvoisena kohtaamispaikkana. Sosiaalisten suhteiden ylläpito ruoka-avun yhteydessä on monille tärkeää.
Ruoka-avun lisäksi diakonia-apuun turvautuminen vaikuttaa tutkimuksen tulosten perusteella olevan iäkkäille eläkeläisille mieluisampaa tai helpompaa kuin toimeentulotuen tai asumistuen hakeminen. Tukien alikäytön syitä ja laajuutta olisikin Laihialan mielestä syytä selvittää tarkemmin.
– Leipäjonossa tarjottava sosiaaliturvaetuusneuvonta saattaisi kohentaa eläkeläisten toimeentuloa, Laihiala pohtii.
Kaiken kaikkiaan tulokset viittaavat mittavaan eläkeläisköyhyysongelmaan. Laihialan mukaan eläkeläisten taloudellisen huono-osaisuuden saisi parhaiten kuriin puuttumalla eläkeläisten lääke-, terveyskeskus- ja sairaalamaksuihin, tarjoamalla kohtuuhintaista vuokra-asumista sekä korottamalla perusturvan tasoa.
– Terveyserot, eriarvoisuus ja siten väestöryhmien välisten erojen kasvu ovat merkittäviä yhteiskuntapoliittisia huolenaiheita, Laihiala sanoo.
Lue kokonainen tutkimusartikkeli Julkarissa tästä.