Käsikirjoitukset arvioidaan aina kokonaisuutena. Arviointikriteerit ovat apuväline kirjoittajille ja arvioijille ymmärtää, mitä julkaisuprosessiin päätyvältä käsikirjoitukselta pääpiirteissään odotetaan.
| Kriteeri | Mitä käytännössä tarkoittaa? | Tyypillisiä ongelmia käsikirjoituksessa |
| Tutkimus-ongelman muotoilu | Tutkimusongelma on selvästi artikuloitu, sen muotoilu säilyy samana läpi tekstin. Tutkimusongelma on perusteltu osoittamalla aikaisemman tutkimuksen puutteita tai muutoin tutkimuskirjallisuudella. | Tutkimusongelmaa ei varsinaisesti kerrota vaan kirjoitetaan ”Olemme kiinnostuneista asiasta X, jota lähestymme tarkastelemalla Y:tä…” Tutkimusongelma on puhtaasti aineistolähtöinen vailla yhteyttä valittuun tutkimusteoriaan. Tekstistä ei löydy perusteita tutkimusongelmalle. |
| Olemassa olevan tutkimuksen tuntemus | Artikkelissa kerrotaan selvästi, mitä uutta tietoa se tuottaa: minkälaiseen aikaisemman tutkimuksen jättämään tietoaukkoon se vastaa? Olennaiset kirjallisuusviitteet tekevät helpoksi tunnistaa, mihin tutkimuskeskusteluun artikkeli osallistuu. | Artikkelissa kerrotaan, miten aikaisemmin ei ole vastaavalla aineistolla tutkittu ilmiötä X, mutta siinä jätetään perustelematta, miksi valittu aineisto ja teoria ovat sopivia tai muodostavat hyvän yhdistelmän tutkimusongelman ratkaisuun. Artikkelista ei selviä, mihin tutkimuskeskusteluun se osallistuu. |
| Aineiston laatu | Artikkelissa hyödynnetään (empiiristä) aineistoa. Aineisto on kuvattu siten, että lukija saa siitä käsityksen. Valitun aineiston (tai aineistojen) käyttö perustellaan asetetun tutkimusongelman näkökulmasta. | Artikkelissa ei ole (empiiristä) aineistoa. Aineiston kuvaus on epämääräistä tai epäymmärrettävää. Tekijä hyödyntää jotakin (laadullista tai määrällistä) aineistoa, mutta ei kerro, miksi po. aineisto soveltuu esitetyn tutkimusongelman ratkaisuun tai on sopiva osa tutkimusasetelmaa. |
| Analyysin laatu | Analyysin etenemisen pystyy hahmottamaan tekstin perusteella. Analyysi luo vankan pohjan pohdinnalle ja johtopäätöksille sekä edistää olennaisesti tutkimusongelman ratkaisua. Tutkimusasetelman tai aineiston rajoitukset on kerrottu avoimesti. | Laadullisessa analyysissa listataan aineisto-otteita, mutta niiden merkitystä ei avata tai leipätekstissä toistetaan lähinnä niiden sisältö. Kvantitatiivisessa analyysissa (erityisesti rekisteritutkimus) tuodaan esille aineiston sisäisiä yhteyksiä unohtaen yhteys analyyttiseen kehykseen tai aikaisempaan tutkimukseen. |
| Esitystavan laatu | Artikkelin suomen kieli on hyvää. Artikkeli mukailee yhteiskuntatieteille tyypillistä rakennetta (johdanto, aikaisempi tutkimus / tutkimuksen viitekehys, tutkimusasetelman kuvaus, tulokset, pohdinta, johtopäätökset) ja poikkeaa tästä vain perustellusti. Lähdeluettelo on laadittu lehden ohjeiden mukaan. | Kieli on huolittelematonta, kapulakielistä tai sisältää paljon anglismeja. Taulukoiden ja kuvioiden määrä tai muoto ei seuraa YP-lehden ohjetta. Artikkelin johdanto ja johtopäätökset eivät ole johdonmukaisessa suhteessa keskenään. Artikkelissa ei lopulta vastata esitettyyn tutkimuskysymykseen. |
| Pituuden suhde tekstin informaatio-arvoon | Artikkeli sisältää keskeiset ja olennaiset kirjallisuusviitteet. Analyysi on esitetty ymmärrettävästi, mutta tiiviisti. (Tarvittaessa on käytetty tukena sähköisiä liitteitä.) | Artikkelissa on paljon tutkimusongelman ratkaisulle epäolennaisia kirjallisuusviitteitä. Pohdinnassa tai johtopäätöksissä esitetään näkemyksiä, joita ei ole johdettu aiemmin kirjoitetusta. |
| Teorian, aineiston ja tulosten sisäinen logiikka | Keskeiset käsitteet on avattu ja käsitteiden keskinäinen suhde on selvä. Tutkimusasetelma nojaa tai ponnistaa aikaisemmasta tutkimuksesta tai sen puutteista. | Artikkelissa raportoidaan lähinnä aineiston analyysin tuloksia (vrt. selvitys), eikä keskeisiä käsitteitä ole operationalisoitu, vaan ne on johdettu suoraan aineistosta. Artikkelin eri osat eivät muodosta koherenttia kokonaisuutta. |
| Teeman tärkeys YP:n julkaisu-alueen kannalta | Tutkimus tuottaa jotakin yhteiskuntapoliittisesti kiinnostavaa uutta tietoa tai jonkin merkittävän oivalluksen. | Keskeiset tulokset on jo julkaistu jossakin kansainvälisessä tai kotimaisessa lehdessä. Tuloksia tai niiden relevanssia ei peilata yhteiskunnalliseen ilmiöön tai yhteiskuntapolitiikkaan. |