Hesarin laskelmien (14/12) mukaan Suomen takaus- ja lainavastuut euron velkakriisissä ovat 51,6 miljardia euroa – jos Suomi menee mukaan ensi maaliskuussa luotavaan Euroopan pysyvään vakausmekanismiin (EVM). Takaukset lasketaan osaksi julkisen talouden velkaa. Ilman näitä kriisivastuita Suomen valtion velka on noin 80 miljardia euroa. Kun sen päälle tulevat nämä kriisivastuut, julkisen velan osuus bkt:sta on noin 75 %. EU:n kuriraja (60 % bkt:sta) ylittyy reilusti. Suomi(kin) on jo muuttunut ylivelkaantuneeksi.
Yksi syy vastuiden nopeaan kasvuun on viime viikon kriisikokous. Se päätti, ettei pysyvä vakausmekanismi tulekaan väliaikaisen tilalle, vaan sen rinnalle. Hesarin laskelman mukaan Suomen sitoumukset väliaikaisessa vakausvälineessä ovat 28,7 miljardia, ja sen päälle on siis tulossa pysyvän vakausmekanismin 12,6 miljardin sitoumukset Suomelle.
Eikä lisärahan pumppaaminen markkinoille tähän lopu. Taloussanomissa toimittaja Jan Hurri kertoo (14/12), että rinnan europäättäjien viime viikon kriisikokouksen pidettiin myös EKP:n rahapolitiikasta päättävän neuvoston kokous. EKP ilmoitti ryhtyvänsä tarjoamaan ensi viikolla euroalueen pankeille ennalta rajoittamattoman määrän peräti kolmen vuoden mittaisia keskuspankkiluottoja, joiden hinta eli korko on tällä hetkellä 1 %.
Tässä on velkakriisin olemus pähkinänkuoressa. Euroopan vakausvälineet ja IMF antavat lisälainaa kriisimaille, jotta ne voivat maksaa vanhoja lainoja pois ja ottaa uusia tilalle. EKP puolestaan antaa lainaa pankeille 1 prosenttiyksikön korolla, jotta pankit voivat antaa kriisimaiden tarvitsemia lisälainoja – koko ajan kasvavaan korkotasoon (esim. Italialle nyt yli 7 % korolla).
Nykyisillä järjestelyillä voidaan todennäköisesti hoitaa Italian tarvitsema lisärahoitus. Mutta, sen jälkeen jonossa ovat Espanja, Ranska ja sen jälkeen muutkin euromaat, kun niiden takausvastuut kasvattavat niiden julkista velkaa ja laskevat samalla niiden luottoluokitusta. Lisärahoituksen tarve vaikuttaa loputtomalta.
Taloussanomien Jan Hurri tekeekin hurjan vertauksen:
”Kaksi vuotta ja 15 hätäkokousta kriisin alkamisen jälkeen euroalue on kuin viheliäiseen velkavuoreen törmännyt Titanic. Euroalue on paahtanut täyttä höyryä päin velkavuorta, ja nyt uhkaa uppoaminen. Suomi on vielä mukana, vaikka vaarana on uppoaminen muiden kuin Suomen omiin velkoihin. Viime viikon kriisikokous pahensi asiaa.”