Nelosella pyörii perjantaisin ”Vain elämää” -sarjan kolmas tuotantokausi. Kaksi ensimmäistä meni minulta ohi, mutta tätä kolmatta päätin seurata, esiintyjäkaarti on sen verta valovoimainen:Samuli Edelman, Elastinen, Vesa-Matti Loiri, Paula Koivuniemi, Jenni Vartiainen, Paula Vesala ja Toni Wirtanen – ja varsinkin, kun sarjan ensimmäisen illan kohde oli Vesku Loiri.
Kolmen tähänastinen jakson perusteella voi jo tehdä johtopäätöksiä. Ensinnäkin ohjelman formaatti on nerokas: kootaan yhteen seitsemän nimekästä, eri-ikäistä ja erilaisia suuntauksia edustavaa laulutaiteilijaa ja laitetaan jokainen tulkitsemaan vuorollaan kohdehenkilönä olevan artistin tuotantoa. Joka suuntaan kulkeva vastavuoroisuus kannustaa jokaisen todella paneutumaan asiaan ja työstämään toisten laulujen tulkintoja, koska samaa odottaa omien laulujen suhteen muilta.
Ja miten hienoja versioita olemme tähän mennessä kuulleet – ja miten tunteikkaasti ryhmän jäsenet ovat niihin reagoineet! Ohjelman kriitikot ovat jo todenneet, ettei tässä seurata tv-kanavaa vaan kyynelkanavaa. Mutta hyvät taiteilijat ovat herkkää väkeä, ja erityisen herkkiä he – kuten kaikki ihmiset – ovat omien töidensä noteeraamiselle ja ennen kaikkea niiden uuden tulkinnan tavalle.
Mutta ehkä eniten ohjelmassa koskettaa alan huippuosaajien nöyryys tekemistensä suhteen että keskinäisen arvostuksen ja vertaisuuden tihentyneesti sykkivä ilmapiiri. Silmiinpistävän usein jokainen kertoo esitysten välijaksoissa, kuinka pirusti tuleva esiintyminen ”jännittää” tai ”pelottaa”, ja kuinka vapautuneesti he esityksen jälkeen käyttäytyvät ja kuinka sydämellisesti he sitten halaavat illan isäntää tai emäntää, ja kuinka suurella lämmöllä nämä halaukset vastaanottavat. Vaimo Outi katsoi myös ohjelman kaksi ensimmäistä kautta ja sanoo, että ne toimivat samalla tavalla. Tämä nykyinen ryhmä ainakin osoittaa sellaista aitoa toisiaan arvostavaa solidaarisuutta, jota on kyllä vaikea ylittää.
Tähän mennessä illan isäntiä ja emäntiä ovat olleet Vesa-Matti Loiri, entisen PMMP:n Paula Vesala ja Apulannan Toni Wirtanen. Paula Vesala oli minulle ennestään ryhmän tuntemattomin, mutta millainen monilahjakkuus hänestä on paljastunutkaan – Vesalan tulkinta Leinon/Loirin Elegiasta oli pysähdyttävä kokemus. Ensi perjantaina (9/10) kohdehenkilönä on Jenni Vartiainen, ja jo nyt uteliaisuutta kiihottaa, kuka tulee tulkitsemaan ja miten Vartiaisen upean Missä muruseni on -kappaleen. Sen jälkeen jäljellä ovat vielä Samuli Edelman, Elastinen ja Paula Koivuniemi. Perjantai-illat tulevat jatkossakin olemaan valoisia keitaita pimenevän syksyn keskellä.