Kuluttaisitko edelleen nykyisen lailla, jos maksamiesi verojesi määrä kaksinkertaistuisi? Vai sopeuttaisitko kulutuskäyttäytymistäsi jollakin tavalla? Suurin osa ihmisistä muuttaisi kulutuskäyttäytymistään, varsinkin pidemmän aikavälin kuluessa.
Viime vuosina on käyty keskustelua politiikkatoimenpiteiden käyttäytymisvaikutuksista. Kysymys kuuluu, kuinka ihmiset reagoivat lainsäädännön muutoksiin? Ja annettuna tietty käyttäytyminen, kuinka työllisyys tai julkisen sektorin tilanne muuttuisi?
Monesti lainsäädännön vaikutuksia arvioidaan niin, että ihmisten käyttäytymisen oletetaan pysyvän ennallaan. Toisin sanoin, jos työttömyysturvan ehtoja muutetaan, niin ihmisten työmarkkinakäyttäytymisen oletetaan pysyvän ennallaan.
Tämä välitön vaikutus tuloihin on kuitenkin vain osa tarinaa. Oikeastaan paljon kiinnostavampi tieto on, kuinka ihmiset reagoivat lainsäädännön muutoksiin ja miten käyttäytymismuutos vaikuttaa.
Kuinka esimerkiksi julkisen talouden tasapaino tai tuloerojen suuruus muuttuu ansiopäivärahan keston leikkauksen seurauksena? Tänä syksyllä Olli Kärkkäinen ja Jussi Tervola julkaisivat selvityksen siitä, miten arvioidut työllisyysvaikutukset muuttavat hallituksen talouspolitiikan tulonjakovaikutuksia. Vastikään julkaistussa International Journal of Microsimulation -lehdessä vertaisarvioidussa artikkelissa jatkamme tämän kysymyksen pohtimista.
Tutkimuksellamme on kaksi hieman yllättävääkin tulosta. Ensinnäkin ilman käyttäytymisvaikutuksia 100 päivän leikkaus ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa alentaa työttömyysturvamenoja noin 175 miljoonalla eurolla. Työmarkkinatuen kasvu, verokertymän pieneneminen sekä asumistuen ja toimeentulotuen kasvu pienentävät kuitenkin vaikutusta siten, että julkinen valta säästää lopulta laskelmiemme mukaan vain 48 miljoonaa euroa. Lopullinen, viivan alle jäävä nettovaikutus on siis huomattavasti bruttovaikutusta pienempi.
Jos huomioidaan ihmisten käyttäytyminen, niin tulokset muuttuvat suotuisammiksi. Uudistuksen seurauksena työn tekemisen kannustimet kasvavat ja sitä myötä työllisyys paranee ja palkkasumma kasvaa. Työllisyysvaikutuksen huomioon ottaminen parantaisi julkisen talouden tasapainoa 48 miljoonan euron sijaan 115 miljoonalla eurolla. Eli yli kaksinkertaisesti aikaisempaan nähden.
Jo tämä tieto asettaa uudistuksen jokseenkin erilaiseen valoon.
Toinen esiin nostamisen arvoinen tulos liittyy uudistuksen tulonjakovaikutuksiin. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen aiheuttaa odotetusti esimerkiksi Gini-kertoimella tai köyhyysasteella mitaten lievän tuloeroja kasvattavan vaikutuksen. On kuitenkin huomion arvioista, että mitä voimakkaammin ihmiset reagoivat uudistukseen hakeutumalla työmarkkinoille, sitä pienempi tuloeroja kasvattava vaikutus on.
Teoriassa voisi olla jopa mahdollista, että työttömyysturvan leikkaus kaventaisi tuloeroja riittävän voimakkaan työllisyysvaikutuksen kautta. Empiirisesti arvioiden tämä kuitenkin näyttäisi melko epätodennäköiseltä.
Tutkimuksemme mukaan työttömyysturvan keston leikkauksen yhteydessä tuloerojen kasvu saattaisi puolittua, kun työllisyysvaikutus otetaan huomioon.
Rehellisyyden nimissä on todettava, että arvioihin liittyy epävarmuutta – niin kuin aina. Välitön vaikutusarvio on vähän yksinkertaistetusti kerto- ja jakolaskua, mutta käyttäytymisvaikutuksen huomioon ottaminen vaatii monimutkaisempia ja enemmän epävarmuutta sisältäviä menetelmiä.
Positiivinen työllisyysvaikutus kuitenkin aina lieventää tuloerojen kasvua. Lisäksi on hyvä muistaa, että positiiviseen työllisyysvaikutukseenkin liittyy häviäjiä ja voittajia: ne, jotka työllistyvät, ovat reformin suurimpia voittajia, ja ne, jotka jäävät ilman työtä, häviäjiä. Näin ainakin tulojen näkökulmasta. Työllistymisen todellisia hyvinvointivaikutuksia on hankalampi mitata ja arvioida.
Aina käyttäytymisvaikutusta ei pystytä luotettavasti arvioimaan. Toisinaan arvio on epävarmemmalla pohjalla kuin toisinaan. Mutta vaikutuksen suuruusluokasta johtuen sitä pitäisi kuitenkin lähtökohtaisesti pyrkiä arvioimaan – edes laadullisella tasolla, jos ei muuta.
Parempi lainsäädännön arvioinnin laatu on kaikkien suomalaisten etu.
Kirjoittajien International Journal of Microsimulation -lehdessä julkaistu tutkimus on luettavissa täällä.