Sosiaaliryhmien välisten terveyserojen kaventamiseen tähtäävät politiikkatoimet eivät ole olleet riittäviä viimeisen parinkymmen vuoden aikana Suomessa. Tuore tutkimuksemme osoittaa, ettei sosiaaliluokkien välinen kuilu ole edelleenkään kaventunut – sekä terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevat kuolemat että alkoholikuolemat ovat selvästi yleisempiä pienituloisilla. Erot tuloluokkien välillä kasvoivat kun tarkastellaan vuosien 1992–2013 kuolleisuutta.
Terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevilla kuolemilla tarkoitetaan kuolemia, joita ei pitäisi tapahtua tietyn ikäisille, jos terveyspalvelut ovat vaikuttavia ja oikea-aikaisia. Nämä kuolemat siis kuvaavat terveydenhuollon toimintaa ja laatua.
BMJ Open -julkaisussa juuri ilmestyneessä tutkimuksessamme havaitsimme, että tuloluokkien väliset erot terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevissa kuolemissa kasvoivat tasaisesti 1990-luvun alusta 2010-luvulle, vaikka yleisellä tasolla vältettävissä oleva kuolleisuus on selvästi laskenut. Erot tuloluokkien välillä olivat erityisen suuret 25–64-vuotiailla miehillä.
Alkoholikuolleisuus on hyvä käytettävissä oleva indikaattori, jolla voidaan arvioida poliittisten päätösten ja toimien seurauksia. Alkoholiin kuolleiden määrä seuraa alkoholin kulutuksessa tapahtuvia muutoksia, vaikkakin kuolleisuudessa tapahtuvat muutokset näkyvät myöhemmin. Alkoholin kulutus taas myötäilee alkoholin saatavuuden ja verotuksen muutoksia.
Alkoholikuolleisuus kasvoi ajanjaksolla, mutta kääntyi vuoden 2007 jälkeen hienoiseen laskuun nuoremmalla ikäryhmällä, eli 25–64-vuotiailla. Yli 65-vuotiailla alkoholikuolleisuus kasvoi läpi vuosien. Nuoremmalla ikäryhmällä tuloluokkien väliset erot alkoholikuolleisuudessa kuitenkin lisääntyivät merkittävästi ja olivat huomattavan suuret molemmilla sukupuolilla vuonna 2013. Miehillä erojen kasvu alkoi kuitenkin taittua vuoden 2007 paikkeilla. Vanhemmalla ikäryhmällä erot olivat pienemmät, mutta silti merkittävät ja miehillä erot tämän lisäksi kasvoivat, kun taas naisilla eriarvoisuuden kasvu ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
Viimeisimpien alkoholipoliittisten päätösten vaikutuksia esimerkiksi kuolleisuuden eriarvoisuuteen voidaan arvioida todennäköisesti vasta parin vuoden päästä. Jää siis nähtäväksi, jatkuuko erityisesti alle 65-vuotiailla havaittu räikeä eriarvoisuuden kasvu alkoholikuolleisuudessa tuloryhmien välillä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä tapahtuvat muutokset sekä terveyspoliittiset toimenpiteet voivat vaikuttaa eri tavoin sosiaaliryhmien välillä ja aiheuttaa erisuuntaisia vaikutuksia muun muassa terveyskäyttäytymisessä ja terveyspalvelujen käytössä, jotka lopulta heijastuvat terveyteen.
Tarvitsemme oikeasti vaikuttavia keinoja sekä eri sektorirajat ylittävää yhteistyötä, jos haluamme päästä nyt vielä periaatteellisella tasolla olevaan tavoitteeseen, sosiaaliryhmien välisen kuilun kaventumiseen. Terveyserojen kaventamiseen tähtäävien ohjelmien tulee olla paremmin kohdennettu eri väestöryhmille ja painottua ennaltaehkäisevään toimintaan.
Alkuperäistutkimus:
Lumme S, Manderbacka K, Karvonen S, Keskimäki I. Trends of socioeconomic equality in mortality amenable to healthcare and health policy in 1992–2013 in Finland: a population-based register study. BMJ Open 2018;8:e023680. doi: 10.1136/bmjopen-2018-023680