Kirjailija Jyri Paretskoi julkaisi (28/1) Iisalmen Sanomissa kolumnin otsikolla ”Tolkun ihmiset”, jonka ensimmäinen kappale kuului näin:”Väitetään, että maahanmuuttokysymykset jakavat kansamme kahtia. Se on vale. Ääripäiden välissä on valtava enemmistö, tolkun ihmiset.”
Kolumnin jatkossa pelkistetään, miten tolkun ihmiset maahanmuuton kysymyksiin suhtautuvat.
Kaksi päivää myöhemmin tasavallan presidentti Sauli Niinistö jakoi Paretskoin kolumnin Facebook-sivuillaan, ja hetkessä kolumnista tuli some-ilmiö.
Pari viikkoa sitten (20/1) kirjoitin tällä palstalla, että Juha Sipilästä on hyvää vauhtia tulossa poliittinen Elop, elleivät viidettä kertaa käynnistetyt yhteiskuntasopimus-neuvottelut nyt tuota tulosta. Ja tulosta ne eivät tuota, ellei hallitus nyt millään tavalla ole painostanut tai painosta Elinkeinoelämän Keskusliittoa. Pakkolakiesityksillä ja tiukoilla määräajoilla hallitus on tähän asti kiristänyt vain ay-liikettä.
Mutta mitä Juha Sipilä nyt sanoikaan pääministerin haastattelutunnilla (31/1): pakkolait on pistetty jäihin neuvottelujen ajaksi, eikä mitään ajallista takarajaa esitetä. Onko tolkku hiipimässä takaisin hallituksen toimintaan? Joka tapauksessa nyt on aika lailla viimeinen hetki, jolloin hallituksella on vielä mahdollisuus oikaista kurssia kuilun partaalta takaisin pikitielle.
Ylen netti haastatteli (31/1) Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtajaa Pirkko Nuolijärveä tolkku-sanan alkuperästä. Nuolijärvi sanoi näin:
”Tolkku on laina venäjän tolk-sanasta, jolla on sama merkitys kuin suomen sanoilla järki, äly, kohtuus tai ymmärrys. Se on sanana ollut kauan suomen kielessä. Ensimmäiset merkinnät ovat 1700-luvun lopulta.”
Venäjältä on tullut siis jotain hyvääkin.
Ja jos katsotaan suomalaisten äänestyskäyttäytymistä eduskuntavaaleissa viimeisen sadan vuoden aikana (myös 1930-luvulla), Jyri Paretskoin alkuteesin voisi laventaa näin:
”Väitetään, että kansamme jakautuu poliittisesti kahtia. Se on vale. Ääripäiden välissä on aina ollut ja on valtava enemmistö, tolkun ihmiset.”