Turkulainen professori Pentti Kosonen ihmettelee (HS 4/6) muotiin tullutta emeritus-sanan käyttöä. Kososen mielestä emeritus (täysinpalvellut) sopii käytettäväksi vain ”eläkkeelle jääneen miespuolisen professorin, piispan tai muun merkittävän entisen virkanimikkeen yhteydessä. Naisten tapauksessa käytetään sanaa emerita.” Ja Kosonen jatkaa: ”Nyt kuitenkin esiintyy monenlaisia herroja, toimittajia ja neuvoksia, jotka ilmeisen hienostelun vuoksi lisäävät ammattinimikkeensä perään emeritus-sanan, vaikka se ei ole korrekti tapa vaan lähinnä huvittava.”

Rohkenen olla eri mieltä professori Kososen kanssa. Emeritus/emerita -sana on kompakti ja kaunis ilmaisu sille, että on 1) pitkäaikaisesti omistautunut jollekin tehtävälle ja on 2) siitä täysinpalvelleena irtautunut. Jos ilmaisu on aikaisemmin rajattu vain professoreille, piispoille ja muille vanhan eliitin jäsenille, niin mikä estäisi sen käytön laventamisen ”kansalle”. Ei kai tästä mitään lakia ole

Ensimmäisenä kohteena tulee mieleen Timo Soini, joka Suomessa on tehnyt poliittista historiaa: luonut ensin piskuisen uuden puolueen, ollut sen puheenjohtaja 20 vuotta, johtanut sen kahteen jytkyyn ja nyt ensi viikonloppuna luopuu sen johtamisesta. Puoluejohtajana Timo Soini on silloin täysinpalvellut ja luopumisen myötä Timo Soinista tulee samalla oman ainutkertaisen ilmiönsä emeritus.

Suomen vanhat puolueet eivät ehkä vielä täysin ymmärrä, kuinka rehti, rakentava ja äärilaitoja suitsiva Timo Soinin puolue on käytännössä ollut. Soini on vakaumuksellinen kristitty, joka ei ole lyönyt poliittisia vastustajiaan henkilöinä vyön alle, vaikka muuten on huulta heittänytkin. Nykyisessä hallituksessa Soinin puolue on sopeutunut normaalin monipuoluehallituksen menoon. On tehty kompromisseja ja sovituista päätöksistä on pidetty kiinni – siitä huolimatta, että Soini populismin historiaa tutkineena on hyvin osannut ennakoida, mihin se johtaa (eli kannatuksen jyrkkään laskuun).

Timo Soinin puoluetta tulee vielä ikävä, kun uusi johto on puolueelle ensi viikonloppuna valittu. Valitaan kumpi tahansa kärkiehdokkaista, Sampo Terho tai Jussi Halla-aho, perussuomalaisista tulee avoimesti kahtiajakautunut puolue – jako, jonka Timo Soini kykeni persoonallaan pitämään taka-alalla. Jos Terho voittaa, kahtiajako on pitkällinen. Jos taas Halla-aho, jako on lyhyt ja seuraukset arvaamattomat.