Perustoimeentulotuki on ollut Kelan järjestämisvastuulla 1.1.2017 lähtien. Vaikka ensimmäisen vuoden jälkeen haasteita edelleen on asiakkaiden ohjaamisessa heidän tarvitsemiinsa palveluihin (ks. Blomgren & Saikkonen 2018), voidaan varmuudella sanoa, että uudistus tuotti ainakin yhden selkeän parannuksen vanhaan järjestelmään verrattuna: ajantasaisemmat tilastot perustoimeentulotuesta.
Perustoimeentulotukitilasto ei valitettavasti sekään kerro kaikkea sitä, mitä haluaisimme tietää. Se ei kerro esimerkiksi sitä, miten paljon ns. alikäyttö on vähentynyt. Kirjoitamme niin sanotusta alikäytöstä, koska toimeentulotuki on tarveharkintainen, viimesijainen ja tilapäiseksi tarkoitettu taloudellinen tuki. Se ei ole syyperusteinen sosiaaliturvaetuus, mikä erottaa sen monesta Kelan hoitamasta etuudesta. Tarveharkintaista toimeentulotukea myönnetään vain siinä tilanteessa ja siltä osin kuin ihmisen omat tulot tai varat eivät riitä perusmenojen kattamiseen.
Uudistuksen julkilausuttuna tavoitteena oli vähentää tuen hakemisen leimaavuutta ja siitä syntyvää alikäyttöä. Alikäytöstä tehtiin erilaisia arvioita ennen uudistusta, joten muutos alikäytössä riippuu olennaisesti siitä, mikä arvio vertailukohdaksi otetaan. Täsmällistä tietoa siitä ei ole.
Tilastojen vertaaminen uuden ja vanhan järjestelmän välillä ei ole aivan yksiselitteistä. THL:n tilastoviranomaisen roolissa kokoamat aiemmat tilastot ovat vuositilastoja, kun taas Kelalla on mahdollisuus julkaista tilastot kuukausitilastoina. THL:n tilaston määrittelyjen mukaan toimeentulotuen saaja (henkilö) on esiintynyt vain kerran ja vain yhdessä kotitaloudessa vuoden aikana. Kelan kuukausitilastoissa hakija voi sen sijaan vuoden aikana olla useammassa kotitaloudessa. Käytännössä tästä seuraa, että toimeentulotukea saavia kotitalouksia tilastoidaan hieman suurempi määrä kuin aikaisemmin.
Kelan tilastointikäytäntö vastaa paremmin todellisuutta: ihmisten elämäntilanteet toden totta muuttuvat yhden vuoden aikana. Näin on tietenkin ollut aikaisemminkin. Se ei vain ole heijastunut tilastoon samalla tavoin. Vuonna 2017 Kelan maksamaa perustoimeentulotukea on saanut 277 316 kotitaloutta, joissa on 271 279 eri hakijahenkilöä. Kelasta saadun tiedon perusteella voidaan arvioida, että Kelan tilastointitavan seurauksena saajakotitalouksia tilastoidaan vuositasolla reilu 2 % (noin 6 000) enemmän, kun sama henkilö voi kuulua useaan eri kotitalouteen.
Alikäytön vähenemistä voisi yrittää tietenkin arvioida hakemusmääristä. Hakemusmäärän kasvun voi ajatella kertovan siitä, että yhä useampi on rohkaistunut kokeilemaan perustoimeentulotuen hakemista sen siirryttyä Kelaan. Kasvua hakemus- ja ratkaisumäärissä on, mutta osin sitä selittävät kuntien ja Kelan erilaiset käytännöt hakemusten käsittelyssä ja ratkaisuissa.
Kelassa puutteellinen hakemus, jota on pyydetty täydentämään, käsitellään, vaikka sitä ei olisi määräaikaan mennessä vielä täydennetty. Useimmiten tästä ymmärrettävästi seuraa kielteinen päätös. Kuntien toiminta ei ollut aivan yhtä systemaattista. Toki Kelassa otetaan asiakkaan toimittamat tiedot vastaan määräajan jälkeen, jolloin voi syntyä myös tarkistusratkaisu eli aikaisempaa päätöstä korjataan. Näin menetellään myös silloin kun asiakkaan tilanteessa on tapahtunut muutoksia, joiden myötä oikeus toimeentulotukeen syntyy. Esimerkiksi terveydenhuoltomenojen myötä asiakkaan tulot eivät riitä enää kattaman perusmenoja. Käytännössä tarkistusratkaisun myötä kielteistä päätöstä korjataan. Menettely kuitenkin lisää ratkaisujen määrää vaikka mitään suoranaista sisällöllistä muutosta ei ole tapahtunut.
Hakemusmääriä kasvattaa myös se, että haettaessa täydentävää toimeentulotukea kunnasta edellytetään aina ensin Kelan myönteistä tai kielteistä päätöstä perustoimeentulotuesta. Toki niiden kotitalouksien määrä, jotka saivat vain täydentävää toimeentulotukea, oli ennen uudistusta vähäinen (ks. Ahola 2015). Perustoimeentulotuen hakemusmäärien tulee kasvaa myös, koska uudistuksen myötä osa aikaisemmin täydentävänä toimeentulotukena (esim. lapsien tapaamisesta aiheutuneet kulut) maksetaan nykyisin perustoimeentulotukena.
On myös mahdollista, että SISU-simulointimalli antoi hieman ylimitoitetun kuvan siitä, minkä verran ns. alikäyttöä on ollut. Simuloimalla tehdyissä laskelmissa ei ole ollut mahdollista huomioida varallisuutta. Pieni varallisuuserä voi estää (esim. osuus kesämökistä) toimeentulotuen saannin pidemmällä aikajänteellä tai maksettu toimeentulotuki voidaan periä takaisin myydystä omaisuudesta.
Meillä on siis tilastoja ja tilastotietoakin, mutta ei tietoa siitä, minkälainen muutos tarkalleen ottaen on tapahtunut. Senkin me tiedämme, että valtakunnallinen tietojärjestelmä tuottaa tehokkaammin ja luotettavammin tilastodataa kuin kuntien omista tietojärjestelmistä tehdyt poiminnat THL:n tietopyyntöön. Uudetkaan tilastot eivät kuitenkaan kerro siitä, ketkä ovat järjestelmän väliinputoajia, heitä kun ei tilastoida. Tätä varten tarvitaan tutkimusta – ja tutkimustietoa.
THL on toimeentulotuessa tilastoviranomainen, joka vastaa vuositilastoista. Sen tehtävänä on tuottaa toimeentulotuen kokonaistilasto yhdistämällä Kelan järjestämisvastuulla olevan perustoimeentulotuen tilastot kunnista kerättäviin ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen tietoihin. Vuoden 2017 tilasto julkaistaan marraskuussa 2018. Tilastovuodesta 2017 eteenpäin THL muodostaa tilastot samalla tapaa kuin Kela: henkilö voi esiintyä tilastossa useammassa kotitaloudessa vuoden aikana.
Lähteet
Ahola, E. (2015) Kaikki tuet yhdeltä luukulta? Kelan eri etuuksien ja toimeentulotuen eri lajien saamisen päällekkäisyys vuoden 2012 aineiston perusteella. Helsinki: Kelan työpapereita 84. http://hdl.handle.net/10138/159305
Blomgren, S. & Saikkonen, P. (2018) Toimeentulotukiuudistus haastoi kuntien ja Kelan yhteistyön: kuntakyselyn tuloksia. Helsinki: THL, Tutkimuksesta tiivisti 7/2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-093-8
Blomgren, S. & Saikkonen, P. (2018) Viimesijaisen turvan palveluissa vielä parannettavaa: toimeentulotukiuudistuksen kuntakyselyn tuloksia. Helsinki: THL, Tutkimuksesta tiivisti 12/2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-116-4
Kelan toimeentulotukiohjeistus 24.07.2018 ks. https://www.kela.fi/kelan-etuusohjeet_ohjeet-etuuksittain[luettu 13.8.2018]