Väestö ikääntyy, kestävyysvaje uhkaa, euro on kriisissä, AKT:n sisällissota heiluttaa kohta BKT:tä, herra-aateli jakaa salaisia bonuksia toisilleen, hyvät veljet ostavat ja myyvät asuntoja sopuhintaan – ja samaan aikaan tutkimustiedot kertovat, että v**utukseen voi aidosti kuolla.
Kannattaa siis välillä kuunnella toisenlaista Suomen ääntä. Jos ette ole alusta pitäen seuranneet vuoden vaihteessa Nelosella alkanutta The Voice of Finland -sarjaa, hyvin ehtii vielä mukaan. Menossa on live-esitykset, joita ennen mukana oli vielä 24 laulajaa. Niistä ensimmäinen nähtiin viime perjantaina ja seuraava on tulossa ensi perjantaina.
Sarjan karsintoihin ei otettu mukaan nuoria kokeilijoita pystymetsästä, vaan tavalla tai toisella jo suht kokeneita laulajia. Jo karsintavaihe ällistytti: millaisia lahjakkuuksia kaikki tyynni olivat. Neljä valitsija-valmentajaa (Elastinen, Michael Monroe, Lauri Tähkä, Paula Koivuniemi) valitsivat ehdokkaat omiin joukkueisiinsa pelkän äänen ja laulun perusteella, 12 kukin. Näistä puolet karsiutui nauhoitetuissa kaksintaisteluissa yleisön edessä. Ja nyt siis ollaan suorissa lähetyksissä.
Kuten Iltalehden blogistiin (9/3) Martti Heikkiseen minuun ja vaimooni on tehnyt suuren vaikutuksen sarjan positiivisuus ja intensiivisyys – emmekä me ole ainoita, sen todistavat katsojaluvut. Täysin poissa on tähänastisten pudotus-, nöyryytys- ja pilkkakisojen vastenmielinen henki. Valmentajat löytävät kaikista ehdokkaista vahvoja puolia ja kaikkia kannustetaan. Ja kun joku on oikein hyvä, valmentajat eivät tahdo pysyä tuoleissaan ja nahoissaan. Erityisesti kuukasvo Elastinen on eläytynyt ja hymyillyt itsensä kaikkien katsojien kestomuistiin. Ja kun valmentajien on ollut pakko pudottaa itse valitsemiaan ehdokkaita jatkosta, se on kaikille ollut aidosti vaikeaa ja tuskallista – niin tasaisen hyviä kaikki ovat.
Viime perjantain live-ohjelma oli enemmän hienojen laulajien vetävä musiikki-show kuin kilpailu, jossa kuitenkin taas neljä esiintyjää joutui jättämään kisan. Yhtä hyvää ja elävää viihdettä on odotettavissa ensi perjantaina. Silloin mukana on myös Paula Koivuniemen tallin Sophie Aittola, joka on minun suosikkini. Kaksintaistelu-vaiheessa tummaäänisen Sophien tulkinta Juice Leskisen Rakkauden haudalla -kappaleesta oli niin herkkä ja vaikuttava, että Elastinen luonnehti sitä ”lumoavaksi”.
Niin että katsokaa, ja voitte taas uskoa Suomen kansan lahjakkuuteen ja kykyyn puskea meidät päin tulevaisuutta, kaikesta huolimatta.