Nyt väitetään, että korona leviää erityisesti maamme ulkomaalaistaustaisessa väestössä. Koko maassa lasketaan ulkomaalaistaustaisia olevan 8 prosenttia, mutta koronatartuntoja heillä kerrotaan olevan 25 prosenttia kaikista koronatartunnoista.
Käytän seuraavassa tarkastelussa ulkomaalaistaustaisuuden määrittelijänä äidinkieltä, joka antaa ”laajemman” tuloksen kuin kansalaisuus tai syntymämaa (ks. Tilastokeskus 2020).
Harhaanjohtavaa viestintää koronasta
Ulkomaalaistaustaiset ovat voimakkaasti keskittyneet Uudellemaalle, jossa heistä asuu lähes 60 prosenttia. Muusta väestöstä Uudellamaalla asuu vain 28 prosenttia. Maahan muuttaneista kuuluu 15–39-vuotiaiden ikäryhmään lähes puolet (47 %) ja kotimaisia kieliä puhuvista vajaa kolmannes (32 %). Vieraskielisten osuus Uudellamaalla tuossa ikäryhmässä on 19,4 ja suomenkielisiin suhteutettuna 24 prosenttia.
Vieraskielisten suuremman koronalttiuden epäiltiin johtuvan suuremmista perheistä, mutta puolet vieraskielisistä asuu yhden hengen asuntokunnissa, pääkaupunkiseudulla lähes 70 prosenttia. Suuret asuntokunnat ovat edelleen Suomessa harvinaisia: vähintään neljän hengen asuntokuntia oli vieraskielisillä 5 prosenttia ja kotimaisilla 4 prosenttia.
Ulkomailta muuttaneet ovat voimakkaasti sekoittuneet suomalaiseen väestön kanssa. Noin puolet maahan muuttaneista asuu asuntokunnissa, joissa on myös suomalaisia ja noin puolet asuntokunnissa, joissa on vain vieraskielisiä.
Kelan etuuksien ylikäyttö
Nyt jo hieman vanhentuneella aineistolla (2009) olen laskenut esimerkiksi asuntokuntien keski- ja mediaanituloja. Kuviossa kaikkien asuntokuntien keskitulot ovat 23 950 euroa ja vieraskielisten 15 118 euroa eli 66 prosenttia kaikkien asuntokuntien keskituloista. Mediaanitulot vieraskielisillä ovat 13 000 ja kaikilla asuntokunnilla 21 471 eli 64 prosenttia kaikkien mediaanituloista. Vieraskielisten asuntokuntien keski- ja mediaanitulot ovat kolmannesta pienempiä kuin kaikkien asuntokuntien keskimäärin. Kaikista asuntokunnista kuuluu alimpaan tulodesiiliin13 prosenttia, vieraskielisistä 41 prosenttia. Kaikista asuntokunnista jäi köyhyysrajan alapuolelle 13 ja vieraskielisistä 49 prosenttia.
Kuviossa on myös tiedot veronalaisista vuosituloista sukupuolen mukaan. Jos muuttanut pääsee töihin, niin yleensä matalapalkkaisiin siivous-, jakelu-, kuljettaja- ravintola- tai muihin vastaaviin tehtäviin. Maahan muuttaneiden työllisten miesten vuosiansiot (19 700 euroa) työstä olivat 82 prosenttia kotimaisten miesten työtuloista (23 900). Maahan muuttaneiden naisten työtulot olivat lähes 3 000 euroa pienemmät. Kun ei ole työhistoriaa, niin samat erot näkyvät myös työttömyyskorvauksissa.
Työtön maahan muuttanut nainen saa hieman yli puolet kotimaisen miehen työttömyyskorvauksesta. Muissa työvoiman ulkopuolisissa on paljon hoitovapailla olevia. Siinä naiset ohittavat miehet. Kun suomalaisäidin keskimääräinen korvaus on 6 300 euroa ja maahanmuuttajaäidin 3 400. Tässä luokassa on paljon muitakin tukia, kuten sairauspäivärahaa, toimeentulotukea, asumistukea, opintotukea, lapsilisiä, mutta nekään eivät nosta ulkomaalaistaustaisia lähellekään kotimaisia veljiään ja sisariaan.
Maahan muuttaneista suuri osa yrittää rakentaa elämäänsä Suomessa lähes tyhjästä lähtien. Voi kestää aika pitkään ennen kuin löytää siivous-, ruokalähetin, taksinkuljettajan, bussikuskin tai muuta vastaava työtä. Samalla olisi opittava vielä kieltä. Niitä, jotka osaavat lukea vain kyrillisiä kirjaimia tai arabialaisia merkkejä, pidetään lähes lukutaidottomina. Vähintä, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa voitaisiin tehdä, olisi välttää harhaanjohtavaa viestintää ja antaa oikea kuva siitä, mitä tilastot vieraskielisistä kertovat.
Lähteet
Tilastokeskus (2020) https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/vieraskieliset.html