Terveys on ihmisoikeus. Suomessa asuvat ovat valtion lainkäyttöpiirissä. Kaikilla heistä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet terveyspalveluihin huolimatta siitä, mitä puoluetta, uskontoa tai vaikkapa jalkapallojoukkuetta henkilö kannattaa, minkä ikäinen hän on tai mitä sukupuolta hän kokee olevansa. Tähän yhtyvät kaikki poliittiset puolueet, viranomaiset ja asukkaat Suomessa.
Suomessa asuu tuhansia henkilöitä, joiden pääsy terveyspalveluihin on hankalaa. Kaikki heistä eivät tiedä, osaa tai uskalla käyttää kunnan tai järjestöjen terveyspalveluja. Heillä ei ole varaa tai mahdollisuutta yksityiseen terveydenhuoltoon. Vaikeudet saada terveyspalveluja ovat riski heille itselleen, heidän lähipiirilleen ja laajemmin koko yhteiskunnalle. Terveyspalvelujen saatavuus ja niiden hyödyllinen käyttö ovat tärkeitä niin heidän elämänlaatunsa ja elämänsä kannalta kuin koko yhteiskunnan turvalliseksi ja pitkäjänteiseksi kehittämiseksi. On taloudellisesti paljon järkevämpää huolehtia ennakoivien terveyspalvelujen riittävyydestä kuin odottaa että haitat muuttuvat sairauksiksi, joita on kallista hoitaa. Näitä haasteita tosiaan on tuhansilla Suomessa asuvilla ihmisillä, joten monet poliitikot varmaankin haluavat ottaa näkyvästi ja äänekkäästi agendalleen tämän korjaamisen pikimmiten. Suomi on hyvinvointivaltio: kaikki eivät pärjää yhtä hyvin, mutta ketään ei jätetä.
Suomessa asuu tuhansia paperittomia, jotka kannattavat eri jalkapallojoukkueita, puolueita ja uskontoja; he ovat eri ikäisiä ja kokevat olevansa miehiä, naisia tai jotakin muuta. Heidän pääsynsä terveyspalveluihin on hankalaa. Kaikki heistä tiedä, osaa tai uskalla käyttää kunnan tai järjestöjen terveyspalveluja. Heillä ei ole varaa tai mahdollisuutta yksityiseen terveydenhuoltoon. Vaikeudet saada terveyspalveluja ovat riski heille itselleen sekä heidän lähipiirilleen ja laajemmin koko yhteiskunnalle. Terveyspalvelujen saatavuus ja niiden hyödyllinen käyttö ovat tärkeitä niin heidän elämänlaatunsa ja elämänsä kannalta kuin koko yhteiskunnan turvalliseksi ja pitkäjänteiseksi kehittämiseksi. On taloudellisesti paljon järkevämpää huolehtia ennakoivien terveyspalvelujen riittävyydestä kuin odottaa että haitat muuttuvat sairauksiksi, joita on kallista hoitaa.
Tuota tuota, sanovat nyt poliitikot, viranomaiset ja asukkaat Suomessa. Joo, siis, Suomi on hyvinvointivaltio, tai niinku suomalaisille, tai eiku kaikille, jotka haluavat asua täällä ja tehdä töitä, tai no, laillisille ihmisille, tai toisaalta onhan kaikki ihmiset laillisia, mutta joo, tämä on nyt hankala juttu. Niin, noh, onpas ilmoja pidellyt…
Hyvinvointivaltion, sen kuntien ja asukkaiden tulee huolehtia kaikista asukkaistaan. Laki takaa ensiavun kaikille Suomessa oleskeleville, myös paperittomille eli henkilöille, joilla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta oleskella Suomessa. Vastuu terveyspalveluista on kunnilla. Esimerkiksi Helsingissä laajemmat paperittomien terveyspalvelut eivät johtaneet paperittomien määrän kasvuun tai kustannusten merkittävän nousuun, ja paperittomiin liittyvät kaupungin kustannukset olivat vuonna 2019 alle promillen kaikkien terveyspalvelujen kustannuksista.
Nyt osa paperittomista sairastaa ilman hoitoa tai etsii apua muilta paperittomilta. Tulee vahvistaa palomuuria eli paperittomien mahdollisuutta asioida viranomaisten luona ilman pelkoa maasta poistamisesta. Terveystiedon ja ennaltaehkäisevän terveydenhoidon käytäntöjen tulee levitä selkeästi ja kattavasti, ja oleellisilla kielillä. Terveyspalvelujen laajentaminen koskemaan ei pelkästään paperittomien kiireellisiä, vaan myös välttämättömiä ja ennakoivia terveyspalveluja on taloudellisesti ja sosiaalisesti järkevää. Monet paperittomista haluavat tehdä töitä, maksaa veroja ja siirtyä pois varjoyhteiskunnasta rakentamaan kaikkien Suomessa asuvien hyvinvointivaltiota.
Jussi S. Jauhiaisen & Miriam Tedeschin artikkeli ”Paperittomat maahanmuuttajat terveydenhuollossa Suomessa” julkaistaan YP:n numerossa 4/21 perjantaina 17.9.