Suomi on lähettämässä jäsenanomuksen Natoon suunnilleen toukokuun puolivälissä. Näin Suomen pitkä matka länteen on vihdoin päättymässä.
Tässä umpeutuu syvä historiallinen jako, joka periytyy vuodesta 1918 – mikä sen jälkeen on aina perustunut suhteeseen Neuvostoliittoon/Venäjään. Ensin olivat kommunistit vastaan muu Suomi, sitten jatkosodan jälkeen kansanrintaman YYA-linja vastaan oikeisto. Vuoden 1991 jälkeen tämä jako jatkoi vanhalla voimalla, vaikka Suomi pikku hiljaa oli hivuttautunut länteen: EEC-sopimus 1970-luvulla, sitten YYA-sopimuksen mitätöinti 1991, liittyminen EU:hun ja samanaikainen liimautumisen alku Nato-yhteistyöhön. Nyt Venäjän barbaarimainen hyökkäys Ukrainaan työntää Suomen (ja Ruotsin) viimeisen kynnyksen yli: molemmista tulee täysivaltaisia lännen jäseniä.
YYA-Suomessa Natoa pidettiin, Neuvostoliiton opastuksella, aggressiivisena mörkönä. Kuvio oli tietenkin päinvastoin. Nato perustettiin 1949 puolustusliitoksi Neuvostoliiton ekspansiota vastaan, kun se väkivalloin muutti maailmansodassa valtaamiaan Itä-Euroopan maita poliittisiksi alusmaikseen. Nato oli alun perin vastaus Neuvostoliiton laajentumisuhkaa vastaan, ja nyt sama rooli on noussut uudelleen voimalla eloon Putinin Ukrainan sodan takia. Sodan järjettömyydestä todistaa se, että sen vaikutukset ovat täysin päinvastaiset mitä Putin tavoitteli: Nato ja EU ovat yhtenäisempiä kuin koskaan, kaikki länsimaat tukevat Ukrainaa aseellisin ja taloudellisen keinoin, Venäjään on kohdistettu musertavat pakotteet – ja kaiken huipuksi Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, kun tarkoitus oli estää Naton itälaajentuminen.
Hesarin Saska Saarikoski pelkisti (28/4) osuvasti näin:
”Suomi tekee nyt nopeita siirtoja suuressa epävarmuudessa. Se ei ole uutta. Niin on Suomen suuret ratkaisut ennenkin tehty: kuin loikkaamalla sulavalta jäälautalta vahvemmalle. Itsenäistyminen vuonna 1917, rauha vuonna 1944, yya-sopimuksesta irtautuminen vuonna 1991, Nato vuonna 2022. Mikä historian hetkiä yhdistää? Aina rajan takana ammuttiin.”
Suomi on tarvittaessa nopean toiminnan valtio. Nato-ratkaisun seurauksena turvallisuuspoliittisen kahtiajaon katoaminen Suomesta on myös todella suuri sisäpoliittinen tapahtuma. Suomesta tulee sisäisesti entistä yhtenäisempi eurooppalainen länsimaa, kaikissa suhteissa – aika yksimielisen kansan ja eduskunnan tuella.
Sauli Niinistö ennakoi Suomen Kuvalehdessä (29/4) tulevaa näin:
”Jos Suomi ja Ruotsi molemmat liittyvät Natoon, syntyy visuaalisesti vahva Pohjola. Aikaisemmin on puhuttu hyvinvointimallin valtioista. Nyt voitaisiin ryhtyä puhumaan Pohjolan turvamallin valtioista. Kaikki viisi Pohjoismaata muodostaisivat hyvin vahvan kokonaisuuden.”