Koko eilisen illan kummankin kanavan tv-uutisten ja YLEn A-studion toimittajat ja asiantuntijat arvuuttelivat, mistähän Sauli Niinistö ja Donald Trump tulevat tapaamisessaan puhumaan. Veikattiin Itämeren jännittynyttä tilannetta, Suomen roolia alueella ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisonnitteluja. Kaikki nämä olivat esillä Trumpin ja Niinistön eilisillan tiedotustilaisuudessa.
Mutta esillä oli myös se Sauli Niinistön kannalta tärkeä teema, mitä Talouselämän eilinen nettiuutinen ennakoi: ”Työvierailun ohjelmassa ainakin yksi asia on selvä: Niinistö nostaa esiin maailman mustan hiilen päästöt ja niiden vähentämisen.” Niinistö kertoi tästä puhutun Trumpin kanssa pitkään, ja Trump, että ”tästä kysymyksestä olimme pitkälti samaa mieltä”.
Suomesta tuli Arktisen neuvoston puheenjohtaja toukokuun alussa ja heti sen jälkeen (4/5) Sauli Niinistö julkaisi kirjoituksen ”Arktinen dilemma – taloutta vai ympäristöä?” Niinistöllä on Suomen puheenjohtajakaudelle yksi selkeä tavoite. Niinistön dilemma on nimeltään musta hiili, ja toiminta sen vähentämiseksi voisi olla yhtaikaa sekä taloutta että ympäristöä – tavalla, joka voisi yhdistää suurvaltojen, ennen kaikkea Venäjän ja USA:n intressit.
Musta hiili on nokea, kaasunpoltossa ja muussa epätäydellisessä poltossa syntyviä pienhiukkasia, jotka ilmakehään joutuessaan lämmittävät sitä. Siksi Niinistö suosittelee lähestymiskulmaksi
”mustaa hiiltä, tuota jäätikön sulamisen kiihdytintä. Pahaa jälkeä aiheuttavat arktisen läheisyydessä olevat vanhentuneet energialaitokset, joissa poltto on epätäydellistä, sekä maallikolle lähes käsittämätön soihduttaminen, ylimääräisen kaasun polttaminen paikan päällä. Sitä tapahtuu maailmassa 40 kertaa enemmän kuin mitä Suomen vuotuinen kaasunkulutus on”, Niinistö kirjoittaa.
Niinistön mielestä näiden kahden ilmiön torjunnassa on neutraalia tilaa, teknologia ylijäämäkaasun hyödyntämiseen (yksi osaaja on suomalainen Wärtsilä) ja laitosten tehostamiseen on olemassa:
”Venäjällä tuskin on mitään sitä vastaan, että yhteistyössä ryhdyttäisiin parantamaan siellä olevien laitosten kuntoa ja energiatehokkuutta, mikä merkitsee myös taloudellista etua pidemmän päälle. Samalla Venäjä saisi kansainvälistä yhteistyötä, jota se pakotteiden aikana arvostaa, vaikkei pakotteita mitenkään purettaisi.”
USA:n presidentti Trump taas on Niinistön mukaan moneen kertaan osoittanut, että hän on valmis tinkimään ehdottomista kannoistaan, jos näkee liikettä haluamaansa suuntaan. Tässä olisi Niinistön mielestä Trumpille oiva mahdollisuus osoittaa, että ilmastonsuojelu voi olla myös liiketaloudellisesti kannattavaa.
YLEn eilisillan A-studiossa eläkkeellä oleva suurlähettiläs Jukka Valtasaari sanoi, että Suomen ulkopolitiikan vahvuus oli koko kylmän sodan ajan ja myös sen jälkeen pragmaattinen ote, konkreettisten jännitystä vähentävien ja selkeiden yhteistyömuotojen ehdottaminen ja ajaminen, näyttävimpänä ETYK. Myös Arktinen neuvosto on Suomen aloitteen pohjalta toteutettu.
Sauli Niinistö puhui musta hiili -projektistaan jo maaliskuussa Vladimir Putinille, joka oli asialle varovasti nyökytellyt. Nyt asialle on varovasti nyökytellyt siis myös Donald Trump. Jos ja kun tämä asia etenee, kaikki voittavat – eikä ihan pieni ole se sulka, joka Sauli Niinistön hattuun tullaan siitä syystä asettamaan.