Raideliikenteen kilpailijaksi pyrkivä Proxion Train syyttää VR:ää monopoliasemansa pönkittämisestä, koska VR ei suostu vuokraamaan vetureitaan kilpailijalleen (HS-netti 15/10).

Jutussa haastateltu VR:n yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtaja Otto Lehtipuu kommentoi näin:

”VR ei aio ottaa kilpailijan kiinteitä kustannuksia itselleen ja sillä tavalla auttaa kilpailijaa parempaan asemaan kuin missä VR on. Ei niin tehdä muillakaan toimialoilla.”

Tampereen yliopiston yritysjuridiikan professori Pertti Virtanen puolestaan kommentoi jutussa näin:

”Kyllä VR:n pitäisi käsittää, ettei kukaan kilpailija voi toimia ilman heidän kalustoaan. Yksittäisellä toimijalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin VR:n kaluston ostaminen käytettynä tai sitten vuokraaminen.”

Professori Pertti Virtanen ei ymmärrä, että VR nimenomaan käsittää sen, mistä on kysymys. Tässä kuviossa on pähkinänkuoressa se (röyhkeä) logiikka, jolla yksityiset firmat yrittävät tunkeutua kilpailutilanteeseen julkisen palvelun yritysten ja laitosten kanssa: rakentakaa, hankkikaa ja maksakaa te raiteet, veturit ja vaunut, kyllä me sitten tulemme kilpailemaan, kunhan vuokraatte meille niiden käyttöoikeuden – eihän me niin hölmöjä olla, että tuhlattaisiin tämmöisiin perusinvestointeihin. Vastaavia vaatimuksia on kuultu julkisten sairaaloiden ja niiden laitteistojen vuokraamisesta.

Toinen metodi on vaatia verovaroista maksettavia peittäviä palveluseteleitä, joiden taso vastaisi sitä mitä julkiset laitokset käyttävät per asiakas. Ruotsissa koululaitosta on pitkälle yksityistetty tämän logiikan mukaisesti. Osittain samasta on kyse, kun Suomessa työterveyshuoltoa ja vanhusten palveluasumista on siirtynyt yksityisten pääomasijoittajien käsiin – Kelan korvaukset ja kunnan maksamat vanhusten asiakasmaksut siirtyvät mukana. Tämmöinen on enemmän saalistustaloutta kuin markkinataloutta, rusinat kaivetaan pullasta verovarojen avulla.

Jätettäköön markkinataloudelle ne alueet, joilla yritykset pärjäävät omillaan eli kysynnän ja tarjonnan varassa, ilman mittavia verotukia. Julkisille palveluille on syytä jättää ne alueet, joilla markkinamekanismi ei toimi, mutta joilla palveluja kipeästi tarvitaan. Juuri siksi ne julkisiksi on aikanaan perustettukin.