Ruoka-apuun turvautuu noin 100 000–200 000 henkilöä vuosittain. Välillisesti avunsaajia on enemmän. COVID19-epidemian aikana asiakasmäärien arvioidaan kaksin- tai kolminkertaistuneen. Ruoka-avun tarvetta on ollut enemmän kuin mihin on kyetty vastaamaan.
Suomessa ruoka-aputoiminnasta vastaavat pääasiassa yhdistykset, järjestöt ja seurakunnat. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt vuodelle 2021 yhteensä 1,2 miljoonaa euroa valtionavustusta ruoka-apuun kolmelle valtakunnalliselle järjestölle: Samaria rf. (983 000 euroa), Työttömien keskusjärjestö ry (120 000 euroa) ja Suomen Punainen Risti (97 000 euroa). Yhä useammin ruoka-apua jakavat järjestöt ja yhdistykset toimivat yhteistyössä kuntien sosiaalityön kanssa. Sosiaalityössä on koronaepidemian aikana ohjattu asiakkaita asioimaan myös ruoka-avussa.
Nopeimmin lisääntyneeseen ruoka-avun tarpeeseen ovat COVID19-epidemian aikana 2020–2021 reagoineet kansalaisyhteiskunta, eli järjestöt, paikallisseurakunnat ja yksityiset ihmiset (Salonen & Alppivuori 2021).
Ruoka-avun lisääntynyttä tarvetta on kartoitettu COVID19-epidemian aikana, ja sen on havaittu liittyneen useisiin eri tekijöihin. Korona-aikana asiakkaissa on ollut aiempaa enemmän lapsiperheitä, työttömiä ja nuoria. Yhden suurimmista ryhmistä ovat muodostaneet pienituloiset eläkeläiset.
COVID19-epidemia toi mittavia muutoksia ruoka-avun asiointiin
COVID19-epidemian myötä asiointitavat ruoka-avussa muuttuivat radikaalisti vuosina 2020–2021. Ennen pandemiaa ruoka-apua oli kehitetty yhteisöruokailujen suuntaan. Esimerkiksi mittava Yhteinen keittiö -hanke toi yhteen eri ruoka-aputoimijat ja konseptoi yhteisöruokailuja, joissa edullisen tai maksuttoman aterian lisäksi on mahdollisuus osallisuuden kokemukseen ja mielekkääseen tekemiseen (Mäntylä ym. 2019).
Yhteisöruokailu-toimintamallin kehittämisen myötä monilla paikkakunnilla oli vuoteen 2019 mennessä luovuttu erillisistä ”leipäjonoista” tai ainakin painopiste oli voimakkaasti siirrytty yhteisöruokailuihin. Esimerkiksi ev.lut kirkon diakoniatyön järjestämissä yhteisöruokailuissa vuonna 2019 oli lähes 370 000 ruokailijaa. Kokoontumisrajoitusten vuoksi yhteisöruokailut menivät tauolle pitkiksi ajoiksi. Niinpä vuonna 2020 yhteisöruokailujen ateriamäärät puolittuivat, ja osallistujia oli vuositasolla noin 170 000. Ruoka-aputoiminta piti organisoida taas uudelleen.
Rajoitustoimien aikana yhteisöruokailupaikkojen ruoka-avustukset muutettiin noutoperiaatteella toimiviksi. Lisäksi elintarvikejakoja muutettiin aiemmasta henkilön omaa valintaa tukevasta käytännöstä valmiiden kassien noutoon. Myös kotikuljetuksia tarvittiin. Osassa ruoka-apupaikkoja otettiin koronasyistä käyttöön puhelinajanvaraus. Kaikilla ei ollut mahdollisuutta soittaa, koska heillä ei ole puhelinta tai puheaikaa, joten heidän on ollut tärkeää voida edelleen asioida paikan päällä. (Salonen & Alppivuori 2021.)
Yhteisöruokailujen loppuminen tai pitkät tauot toiminnassa näkyvät jaettujen ruokakassien määrissä. Esimerkiksi seurakuntien diakoniatyössä jaettujen ruokakassien määrä on noussut jyrkästi viime vuosina. Vuonna 2020 seurakuntien diakoniatyössä jaettujen ruokakassien määrä kaksinkertaistui koronaa edeltävästä vuodesta. Vuonna 2020 jaettiin yli 260 000 ruokakassia. Kuluvana vuonna tämä kasvu on ollut vieläkin rajumpaa. Vuonna 2021 on tähän mennessä jaettu jo 570 000 ruokakassia. (Kuvio 1.)
Kuvio 1. Seurakuntien diakoniatyössä jaettujen ruokakassien määrä (Kirkon tilastot 2018-2021; Diakonia 2020).
Myös Suomen Punaisen Ristin kirjaamissa ruoka-avun saajien määrissä on suuri nousu vuosien 2020–2021 välillä. Vuonna 2020 SPR:n ruoka-apua sai lähes 48 000 henkilöä ja vuonna 2021 määräksi arvioidaan jo noin 70 000 henkilöä. (Alaranta 13.10.2021.)
Ruoka-apu ei ole ainut kolmannen sektorin organisoima materiaalinen tuki vähävaraisille. Esimerkiksi seurakuntien diakoniatyö jakaa suoraa taloudellista tukea vähävaraisille henkilöille. Vuonna 2020 aikana taloudellisen tuen avustukset lisääntyivät lähes 1,8 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen nähden.
Ruoka-apua organisoivien toimijoiden arvioiden mukaan ruoka-avun tarve tulee lisääntymään, vaikka epidemia olisi väistymässä. Tässä vaiheessa ei vielä ole tiedossa, palautuuko ruoka-aputoiminta epidemian jälkeen yhteisöruokailujen suuntaan vai jatkuuko hävikki-elintarvikkeiden jako edelleen laaja-alaisena.
Epävirallisen viimesijaisen turvan merkitys viralliselle sosiaaliturvalle?
Ruoka-apu on yksi ilmentymä laajasta julkisen ja epävirallisen turvan raja-alueella olevasta viimesijaisen turvan muodosta. Suomessa julkisen palvelu- ja etuusjärjestelmän rinnalle on syntynyt erityyppisiä materiaalisen tuen muotoja, joiden euromääräistä kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Tässä oli mahdollisuus sivuta vain murto-osaa siitä materiaalisen tuen määrästä, jota organisoidaan muiden muassa yhdistysten, järjestöjen, seurakuntien, säätiöiden ja vapaaehtoisten kansalaisten toimesta. Suuri kysymys on, mistä tarve kumpuaa ja mikä merkitys epävirallisella tuella on julkisen sosiaaliturvan kannalta.
Kasvavan materiaalisen tuen tarpeen syiden tutkiminen on kuitenkin ehdottoman tärkeää. Tutkimista ja selvittämistä hankaloittaa se, että ruokaan ja rahaan liittyvien tuen ja avun verkosto on hahmottumaton, eikä sen merkitystä julkisen sosiaaliturvan kannalta ole arvioitu. Arviointia hankaloittavat puutteelliset tilastot, toimijoiden suuri määrä ja avun keskittyminen virallisen ja epävirallisen avun välimaastoon. Kokonaisuuden selvittämistä puoltaa myös se, että tulevaisuudessa julkisen sektorin tuottama sosiaaliturva ei ole enää aiempien vuosikymmenten tapaan ainut ihmisten tuen ja turvan lähde.
Lähteet
Alaranta, Maaret (13.10.2021) Henkilökohtainen tiedonanto.
Diakonia (2020) Tilastotietoa. Kirkontilastot.fi. https://evl.fi/documents/1327140/0/Tilastotietoa+2020+%281%29.pdf/70b4463e-ff2f-8f22-9ba1-15212cf61ce9?t=1614938899811
Kirkon tilastot (2018-2021) www.kirkontilastot.fi
Mäntylä, Erika; Nousiainen, Marko & Isola, Anna-Maria. 2019. Keittiöt ilman rajoja. Yhteinen keittiö -hankkeen osallisuusvaikutusten arviointi. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Keittiöt ilman rajoja : Yhteinen keittiö -hankkeen osallisuusvaikutusten arviointi (julkari.fi)
Salonen, Anna Sofia & Alppivuori, Kristiina (2021) Kaupungin ja järjestökentän yhteistyö espoolaisen ruoka-avun kentällä koronakriisissä keväällä 2020: Näkökulmia vakiintuvaan ruoka-apuun. Diakonian tutkimus 1/2021, 6-31. https://journal.fi/dt/article/view/101970/64484