Valtamedian painetut ja sähköiset palstat jakoivat auliisti tilaa, kun Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg ja entinen sosialidemokraatti Juhana Vartiainen julkistivat A. Stubbin tilaaman raportin Suomen talousongelmien syistä ja parannuskeinoista.
Huomattavasti vähemmän valtamediaa on kiinnostanut toinen raportti, nimittäin Talous- ja yhteiskunta -lehdessä (1/15) julkaistu Aalto-yliopiston professorin Pertti Haaparannan artikkeli ja siihen liittyvät, eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johtajan Jaakko Kianderin ja Pellervon Taloustutkimuksen toimitusjohtajan Pasi Holmin kommenttitekstit. Muusta valtamediasta poiketen Taloussanomat kunnostautui (15/3) esittelemällä paitsi Borg/Vartiaisen myös Haaparannan/Kianderin/Holmin linjoja ja vertailemalla molempia näkemyksiä.
Kärjistäen: Borg/Vartiaisen mielestä Suomen kilpailukyky parantuu karsimalla tai jäädyttämällä palkka- ja julkisia menoja, Haaparannan/Kianderin/Holmin mielestä taas tarvitaan ennen kaikkia kohdennettua elvytystä. Parhaiten jälkimmäisen linjan pelkistää Pasi Holmin tekstin otsikko: ”Suomi tarvitsee elvytystä ja sopeutusta samanaikaisesti.”
Taantuma Suomessa on kestänyt nyt kuusi vuotta, jonka aikana julkinen talous on ollut pysyvästi miljarditolkulla alijäämäinen ja jota on rahoitettu velanotolla. Näiden juoksevien menojen sopeuttamiseksi tarvitaan niitä kuuluisia rakenteellisia uudistuksia, jotka vähentävät menopaineita ja velanottoa tulevaisuudessa. Näitähän nykyhallitus yritti, mutta ei saanut aikaan.
Sopeutukset ja karsinnat eivät kuitenkaan saa aikaan talouskasvua. Kasvua tuottavat vain järkevät ja taloutta ja kehitystä stimuloivat investoinnit, jotka samalla työllistävät, luovat ostovoimaa ja ennen kaikkea: uskoa tulevaisuuteen, talouden myönteiseen kehitykseen.
Juuri tähän on nyt kehitteillä uudenlaisia menetelmiä. Pasi Holm on esittänyt ajatuksen Valtion Infra Oy:stä, joka toimisi valtion omistajaohjausyksikön alaisena ja olisi rahoittajana tai takaajana merkittäviin julkisiin liikenneinvestointeihin. Valtio saa halpaa lainaa, jonka se kanavoisi näihin projekteihin – valtion budjettirahoituksen ulkopuolella. Nyt tämä idea on keskustan vaaliohjelmassa. Samantapaisen ajatuksen esitti viime kesänä valtionvarainministeri Antti Rinne ehdottaessaan budjetin ulkopuolista Remontti Oy:tä, joka keskittyisi homekoulujen ja vastaavien muiden julkisten rakennusten kunnostamiseen. Stubbin hallituksessa Rinteen idea ei edennyt.
Tänään julkistetun kyselyn mukaan kansan enemmistön toiveissa jatkossa on punamultahallitus, mihin viittaavat myös gallup-lukemat. Jos tämmöinen syntyy, Remontti Oy:n ja Infra Oy:n tyyppiset projektit saattaisivat olla ne salaiset aseet, joilla uusi hallitus voisi kannuksensa hankkia.
Kirjoittaja on Yhteiskuntapolitiikka-lehden ex-päätoimittaja