Koskaan aiemmin ei kirjallisuuden Finlandia-ehdokkaissa ole ollut täyttä sukupuolenmukaista värisuoraa, sen paremmin miesten kuin naisten, mutta nyt on: kaikki kuusi tänään nimettyä ehdokasta ovat naisia.
Kolmijäseninen (kaksi naista, yksi mies) valintalautakunta perusteli tätä sillä, että sukupuolella ei ollut valinnassa mitään merkitystä, ainoastaan tekstin laadulla. Kirjailijoiden kumpaakin sukupuolta edustava ykköskaarti on julkaissut tänä syksynä, ja yhtä lailla kumpaakin sukupuolta edustavien nuorten nousevien kykyjen esiinmarssi on ollut mittava. Silti valintalautakunnan mielestä sukupuolijakautuman laadullinen tilanne oli 6-0.
Kuvio on hiukan omituinen, tai siis niin omituinen, että median kulttuurieliitti on tapahtuneen jälkeen täysin vaiennut. Tähän mennessä Hesarin kulttuuritoimitus on muutamia tunteja F1-ehdokasasettelun jälkeen aina julkaissut netissä kommentin, jossa on arvioitu valintojen osuvuutta. Nyt puolenyöhön mennessä ei ole kuulunut mitään, valintauutiseen on vain liitetty näiden kuuden ehdokkaan Hesarissa ilmestyneet arvostelut. Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi on tähän mennessä päiväkirjassaan puuttunut välittömästi kaikkeen, mikä kirjallisessa kentässä liikkuu. Tänään palstalla on ollut hiljaista. Muun median pikainen läpikäynti kertoo samaa: kukaan ei tunnu uskaltavan, osaavan tai ymmärtävän sanoa mitään. Ainoastaan YLEn uutisessa jakaumaa hieman ihmetellään.
On hienoa, että hyvät naiskirjailijat saavat ansaitsemaansa arvostusta. Mutta mikään kirjavuosi vain ei voi mennä niin, että kirjojen laatu menisi sukupuolittain 6-0. Voitto se toki naiskirjailijoille on, mutta sellaisena Pyrrhoksen voitto – ja valitettavasti myös Finlandia-palkinnolle.