Vanha hyvä ystäväni, entinen Osakeyhtiö Mallasjuoman mies Urpo Partanen, lähetti seuraavanlaisen joulutervehdyksen:
”Terve Matti,
Juha Vainion mukaan ’Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy.
Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy.’
Vainion ohjeeseen tukeutuen toivotan sinulle ja läheisillesi rauhallisen lämmintä joulumieltä kannustamalla teitä tehostettuun joutenoloon.”
Tästähän minä ilahduin, koska laulun sanoittaja Juha Watt Vainio oli Kotkan poikii niinku miekii. Googlen selaamisella kävi ilmeiseksi, että Katri-Helena Kalajoen 1978 säveltämä Joulumaa on edelleen modernien, eniten soitettujen ja esitettyjen, joululaulujen kärkiryhmässä. Kaksi muuta ovat Juice Leskisen sanoittama ja säveltämä ”antilaulu” Sika vuodelta 1980 ja Vexi Salmen sanoittama ja Kassu Halosen säveltämä Sydämeeni joulun teen vuodelta 1988, alkuperäisenä esittäjänä Vesa-Matti Loiri.
Tämän pikaisen selvittelyreissun jälkeen vasta iski tajuntaan Partasen valitseman sitaatin syvempi merkitys: ei tarvitse lähteä matkalle, jos on jo perillä. Tai paremminkin: juuri matkalle lähtö saattaa estää perille tulon. Vastauksessani Urpolle sanoinkin, että tässähän on oivallinen antiteesi nyky-yhteiskunnan keskeiselle hokemalle eli tälle: ”Täytyy juosta lujaa, että pysyisi edes paikallaan.”
Teesi ja antiteesi eivät sulje toisiaan pois, jos ne voi ylittää synteesillä. Pakko on juosta lujaa, mutta pakko on osata myös pysähtyä, muuten hukka perii. Joulumaa on aattoon asti pirullista puuhamaata, mutta sen jälkeen kulttuurinen perinne on varannut muutaman päivän (tai runsaan viikon, jos välipäivät on ottanut talvilomakseen) täysin legitiimiin downshiftaukseen.
Joten: tehostettua joutenoloa, niin Lahteen kuin koko Suomeen!