”Sosiaaliset ihmiset päätyvät todennäköisemmin töihin julkiselle puolelle, järjestelmälliset yksityiselle.” Näin otsikoivat joukkoviestimet sanomalehdistä televisioon ja Lääkärilehteen uutisen 22.2. julkistetusta Etla-tutkimuksesta. Raportin Personality and Public Sector Employment ovat laatineet Etlan tutkimusjohtaja Terhi Maczulskij ja apulaisprofessori Jutta Viinikainen Jyväskylän yliopistosta. Uutiset ja niiden otsikot noudattelevat pitkälti Etlan jakamaa tiedotetta.
Tutkimus perustuu laajaan kyselyaineistoon suomalaisten persoonallisuuden piirteistä, jotka on yhdistetty rekisteritietoihin vastaajien työmarkkina-asemasta. Tällainen aineisto tarjoaa mahdollisuuden monitahoisiin analyyseihin ja johtopäätöksiin. Tutkimuksen tiivistelmästä, lehdistötiedotteesta ja niiden pohjalta laadituista uutisista syntyy valitettavasti harhaanjohtava kuva analyysien tuloksista.
Keskeiset johtopäätökset perustuvat raportin taulukossa A2 esitettyyn persoonallisuuspisteiden vertailuun julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöiden välillä. Taulukon mukaan keskimääräistä useampi persoonallisuudeltaan ”sosiaalisiksi” luokitelluista oli työskennellyt julkisella sektorilla, ja ”järjestelmällisiksi” luokitelluista työntekijöistä yksityisellä. Molempien persoonallisuuspiirteiden suhteen ero ryhmien välillä oli t-testillä mitattuna ”erittäin merkitsevä”.
Tilastollisesta merkitsevyydestä huolimatta ryhmien väliset erot ovat kuitenkin merkityksettömän pieniä. Se näkyy seuraavasta kuviosta. Siihen on poimittu tutkimusraportin kuviosta 1 sosiaalisuuden jakautumista kuvaava osa, johon lisätty vertailtujen ryhmien keskimääräisten pisteiden mukainen sijainti.
Lähde: Personality and Public Sector Employment. Figure 1, p. 26. https://www.etla.fi/julkaisut/personality-and-public-sector-employment/. Kuvaan lisätty ryhmien keskimääräisten pisteiden mukainen sijainti (PS).
Lehdistötiedotteessa korostunut ja medioissa esiin nostettu ryhmien ero ”ulospäin suuntautuneisuudessa” oli vielä tätäkin paljon vähäisempi eikä yltänyt tilastollisesti merkitsevälle tasolle.
Väärä kuva julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöiden persoonallisuuseroista johtuu siitä, että analyysien tulkinnassa nojataan liikaa erojen tilastolliseen merkitsevyyteen eikä huomioida niiden todellista vähäisyyttä. Tutkijoilta näyttää unohtuneen se, että merkitsevyys ei välttämättä osoita riippuvuuksien voimakkuutta tai erojen suuruutta.
Tulosten tilastollinen merkitsevyys kertoo lähinnä siitä, millä todennäköisyydellä edustavassa aineistossa todettu riippuvuus tai ero on edes heikosti voimassa koko perusjoukossa, eikä ole vain otantasattuman aiheuttama.
Hyvinkin pienet riippuvuudet ja erot nousevat ”kolmen tähden” merkitsevyystasolle, kun tutkimuksen aineistossa on riittävän paljon havaintoyksiköitä. Tässä tutkimuksessa aineisto oli poikkeuksellisen suuri, kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Etlan tutkimustiedotteen otsikko ”Persoonallisuus määrittää sijoittumista työmarkkinoilla” johtaa siis harhaan. Tulosten mukainen otsikko kuuluisi: Persoonallisuus ei sanottavasti määritä sijoittumista työmarkkinoilla. Mutta tällainen otsikko tuskin olisi kiinnostanut mediaa saati yleisöä.