Viime kesäkuulta (10/6) jäi mieleen lehtiuutinen, jonka mukaan Kone Oy oli kehittänyt uudenlaisen hissien nostoköyden. Entiset teräsvaijerit on korvattu hiilikuiturakenteella, joka on entiseen verrattuna kevyt, luja ja kestävä. Uusi materiaali soveltuu kaikkiin hisseihin, mutta sen erityispiirre on, että se mahdollistaa kilometrin mittaiset yhtäjaksoiset hissimatkat, kun teräsvaijereilla päästiin alle puoleen. Korkeita rakennuksia tehdään yhä enemmän, erityisesti Aasiassa.

Vuonna 1996 Kone lanseerasi konehuoneettoman hissin. Kolmena viime vuonna talouslehti Forbes on sijoittanut Koneen 50 maailman innovatiivisimman yhtiön listalle.

Vuonna 2012 Koneen palveluksessa eri puolilla maailmaa oli 39 000 henkilöä, liikevaihto 6,3 miljardia euroa, suurinta kasvua oli Kiinassa, Intiassa ja Australiassa. Samaan aikaan pahin kilpailija amerikkalainen Otis oli pahoissa vaikeuksissa: väkeä vähennettiin 18 000 ja tulosvaroitus oli negatiivinen.

Nyt syyskuussa (11/9) Kone antoi positiivisen tulosvaroituksen. Liikevaihto on kasvamassa reippaasti enemmän kuin viime vuonna, ja liikevoitto on kipuamassa lähes miljardiin euroon.

Kone on ensimmäinen suomalainen (1970-luvulla) kansainvälistynyt suuryritys, kuten kaikki Pekka Herlinin elämäkerran lukeneet tietävät. 2000-luvun alkupuolella Kone notkahti, mutta yhtiön johtoon vuonna 2005 tullut Matti Alahuhta sai firman nopeasti jaloilleen ja pian lentoon. Alahuhta oli aiemmin yksi Nokian dream teamin viidestä pitkäaikaisesta jäsenestä – ja jonka poislähtöä Nokiasta Jorma Ollila tuoreen muistelmakirjansa synnyttämissä haastatteluissa edelleen suree.

Hesarin nettihaastattelussa (22/10) Matti Alahuhta kertoo paitsi Koneen strategiasta myös antaa tunnustusta viime viikolla jättikaupan tehneelle Supercell-pelifirmalle:

”Supercell on valtavan kiinnostava esimerkki siitä, millaista huimaa kasvua peliala voi mahdollistaa, kun avainhenkilöiden ajatukset ja asenteet liiketoiminnan perusteista ovat kohdallaan. Pelialahan on luonteeltaan direct global.”

Menestyjä tunnistaa näin toisessa ne liiketoiminnan perustana olevat ajatukset ja asenteet (joista HS kertoi kahdella aukeamalla sunnuntaina 20/10), jotka ovat myös oman menestyksen salaisuutena.

Nokian viime vuosien alamäen kurimuksessa on suureen ääneen haikailtu uutta Nokiaa – ilman, että on huomattu, että sellainen on jo pitkään ollut olemassa. Ja maantieteellisestikin Kone on ihan Nokian pääkonttorin vieressä, Espoon Keilaniemessä. Ja sitten meillä on Rovion Vihaiset linnut ja Supercellin isänmaalliset nuoret. Ja kyllä Nokiakin sieltä vielä aikanaan tulee, uudella