Kroonisten, ei-tarttuvien tautien riskitekijöiden kehitystä Suomen väestössä seurataan FINRISKI-tutkimuksen avulla, joka toteutetaan joka viides vuosi. Uusimman FINRISKI 2012-tutkimuksen tuloksia on alettu nyt julkaista. Suurimman painon tiedotuksessa on saanut tieto, jonka mukaan väestön veren kolesteroliarvot ovat lähteneet nousuun vuosikymmenten laskun jälkeen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tiedotteen mukaan ”veren kolesterolipitoisuus vuonna 2007 oli 25–64-vuotiailla miehillä 5,25 millimoolia litrassa (mmol/l) ja 5,34 (mmol/l) vuonna 2012 sekä naisilla vastaavasti 5,15 (mmol/l) ja 5,31 (mmol/)l”. (Kyse on kokonaiskolesteroliarvoista; eri kolesterolityyppien suhdetta ei ole vielä käsitelty julkisessa tiedotuksessa.)
Havainto on jo herättänyt huolta sydän- ja verisuonitautien tulevasta lisääntymisestä. Samaan aineistoon perustuva FINRAVINTO 2012-tutkimus on tuonut esiin ruokavaliomuutoksia, jotka tiedote liittää kolesteroliarvojen kehitykseen. Voin ja voi-kasviöljyseoksien käyttö levitteiden päällä ja ruoanvalmistuksessa kotona on lisääntynyt merkittävästi kasviöljypohjaisten kustannuksella. Näiden kolesteroliarvojen kehityksen kannalta epäsuotuisien ruokavaliomuutosten taustalle on sijoitettu julkisuudessa käyty rasvakeskustelu ja kritiikki vallitsevia ravintosuosituksia kohtaan.
Toisaalta on saatu myös hyviä uutisia. Samainen FINRISKI-tutkimus osoittaa, että väestön lihomiskehitys on pysähtynyt. Kun BMI vuonna 2007 oli 25–64-vuotiailla miehillä 27,0 kg/m2 ja 25–64-vuotiailla naisilla 26,3 kg/m2, olivat vastaavat arvot vuonna 2012 27,1 ja 26,0 kg/m2. Tässä kohtaa tiedotuslinja on ollut maltillinen. Edellä mainittu THL:n tiedote keskittyy kertomaan, miten suomalaisista ”lihavia (ylipainoindeksi 30 tai enemmän) on viidennes (20 %) miehistä ja naisista eli joka viides suomalainen on lihava. Ylipainoisia […] (ylipainoindeksi 25 tai enemmän) on kaksi kolmesta miehestä (66 %) ja lähes puolet naisista (46 %).”
Luvut perustelevat maltillista linjaa. Ei haluta luoda vaikutelmaa, että tilanne olisi jo hyvä tai ettei muutokseen olisi enää tarvetta. Syitä haitallisen kehityksen pysähtymiseen ei käsitellä.
Kolesteroliarvojen ja väestön lihomiskehityksen uutisoinnin tarkasteleminen rinnakkain antaa aihetta kahteen huomioon. Miksi tiedotuksessa korostetaan kielteisiä seikkoja suotuisien sijaan – tai miksi kärjeksi nostetaan varsin hyvän kolesterolitilanteen lievä heikkeneminen sen sijaan, että tuotaisiin esiin huolestuttavan ylipainokehityksen vihdoin tapahtunut pysähtyminen? Väestön kolesterolitasot ovat laskeneet 1980-luvun alusta lähtien. Jos mittapuuna käytetään yksilön kokonaiskolesterolin tavoitearvoa (alle 5 mmol/l), tilanne on edelleen varsin hyvä. Tätä taustaa vasten tuntuisi siltä, että tieto lihavuuskehityksen taittumisesta olisi kansanterveyden kannalta merkittävämpi uutinen kuin kolesterolitilanteen muutos. Toisenlainen uutisointi antaisi myös mahdollisuuden positiivisen viestin välittämiseen: Väestön lihavoituminen voidaan pysäyttää. Vielä ei olla maalissa, mutta tämä on hyvä alku!
Toinen huomio koskee tapaa, jolla muutostrendejä selitetään. Kolesterolikehitys liitetään mutkattomasti ruokavaliomuutoksiin, ja niiden taustalle sijoitetaan vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta käyty keskustelu, vaikka tämä yhteys vaatisi lisänäyttöä. Sen sijaan lihavuuskehityksen pysähtymiselle ei tarjota selitystä vastaavalla tavalla. Toki kyseessä on monimutkainen ilmiö, mutta myös kolesterolitasoihin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin ruokavalion rasvakoostumus.
Kiinnostavaa olisikin pohtia, missä määrin myös ylipainokehitys on yhteydessä ruokavaliomuutoksiin. Kun ns. nopeat hiilihydraatit (erityisesti sokeri ja valkoinen vilja) ilmeisesti vaikuttavat ylipainon kehittymiseen, voisiko kiinnostus vähähiilihydraattiseen ruokavalioon osaltaan olla suotuisan kehityksen taustalla? Päätellen FINRISKI 2012-tutkimuksen tiedotustilaisuudessa esitellyistä tuloksista rasvan kulutuksen lisääntymistä on vastannut hiilihydraattien kulutuksen lasku. Vuosina 2002–2007 hiilihydraattien osuus kokonaisenergiansaannista vielä kasvoi, mutta tämän jälkeen niiden kulutus on vähentynyt niin, että vuonna 2012 niiden osuus alittaa vuoden 2002 tason. Lasku vuodesta 2007 on molemmilla sukupuolilla noin 4–5 prosenttia kokonaisenergiansaannista. Niiden tilalle energian lähteenä on tullut pääosin rasva, pieneltä osin myös proteiinit.
Siitä ei ole vielä tietoa, millaisia hiilihydraatteja kulutuksen väheneminen koskee. Olisiko kuitenkin mahdollista, että vähähiilihydraattisen ruokavalion yleistymisellä on useita, eri suuntaan vaikuttavia seurauksia? Yhtäältä siihen liittyvä kritiikki tyydyttyneitä rasvoja ja veren kolesterolia koskevia suosituksia kohtaan on johtanut tyydyttyneen rasvan kulutuksen lisääntymiseen, kokonaiskolesteroliarvojen kohoamiseen ja sydän- ja verisuonitautiriskin lisääntymiseen väestötasolla. Toisaalta hiilihydraattien käytön vähentäminen on vaikuttanut ylipainokehityksen hidastumiseen ja pysähtymiseen, kun ns. nopeita hiilihydraatteja kulutetaan vähemmän. Jos näin on, miksi vain yhtä seurausta pidetään esillä?
Onko terveyttä koskevassa viestinnässä aina korostettava ongelmia, sillä oletuksella, että kansalaiset tulkitsevat positiivisemmat viestit avoimeksi valtakirjaksi jatkaa huonoja terveystottumuksiaan? Kannattaisiko toisiinsa liittyviä kehityskulkuja tarkastella rinnan, sen sijaan että viestintä kohdistuu yhteen erilliseen ilmiöön kerralla? Nykyisen avoimen viestinnän ja erilaisten tiedonlähteiden aikakaudella kansalaiset väistämättä suhteuttavat toisiinsa havaintoja ja tekevät itse omia johtopäätöksiä. Tämä käy selväksi, kun vilkaisee netissä käytävää keskustelua karppauksesta, jossa kolesteroli- ja lihavuusuutiset liitettiin välittömästi poleemisesti yhteen. Joustavampi ja pohdiskelevampi tiedotuslinja loisi parempia edellytyksiä eri näkökantojen väliselle vuoropuhelulle ja ehkäisisi jyrkkien vastakkainasettelujen syntymistä.
Lähteet:
Männistö, Satu, Laatikainen, Tiina & Vartiainen, Erkki (2012): Suomalaisten lihavuus ennen ja nyt. Tutkimuksesta tiiviisti 4. Helsinki: THL. Osoitteessa http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90885/TutkimuksestaTiiviisti4_lihavuus.pdf?sequence=1 (27.3.2013.)
Vartiainen, Erkki ym.: FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun. Suomen Lääkärilehti 67 (2012):35, 2364–2368.