MTV3 aloitti viime sunnuntaina (25/4) sarjan, jossa kysytään, missä olit silloin kun jotain järkyttävää tapahtui. Ensimmäisen osan kohteena oli New Yorkin WTC-tornien romahtaminen, kun terroristit olivat ajaneet niitä päin kaksi täyttä matkustajakonetta 11.9.2001 ja kaikkiaan 3 000 ihmistä kuoli ja yli 6 000 loukkaantui.
Hyvin tehty ohjelma palautti elävästi 20 vuoden takaiset muistikuvani, koska tuo ajankohta oli minulle henkilökohtaisesti tärkeä. Väitöspäiväni oli 14.9.2001 ja juuri kolme päivää aiemmin olin tekemässä lektiotani, kun iltapäivällä televisiota katsova 9-vuotias nuorin poikamme huudahtaa, että täällä lentokone iskeytyi pilvenpiirtäjään. Ensi reaktioni oli, että kyse on jostain scifi-leffasta, mutta menin kuitenkin katsomaan. Sen jälkeisenä iltana mistään ei tullut mitään, piti vain epäuskoisena istua nenä kiinni televisiossa. Lopulta kahtena seuraavana päivänä sain lektion väkisin painettua kasaan.
WTC-iskulla oli vaikutuksensa väitöstilaisuuteeni kolme päivää myöhemmin Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosali A1:ssä. Tilaisuuden alussa kustos ilmoitti, että kello 13 tilaisuus keskeytetään ja vietetään kolmen minuutin hiljainen hetki New Yorkin uhrien muistoksi. Kun aika oli tullut, vastaväittäjä Risto Alapuro sanoi: ”Kysyn vielä tämän yhden kysymyksen. Väittelijä voi sitten miettiä vastaustaan kolme minuuttia.”
WTC-iskun järkytys oli USA:lle ja myös lähes kaikille länsimaille niin suuri, että presidentti George W. Bush saattoi organisoida hätiköidyn kostohyökkäyksen Irakiin 2003 – vaikka valtaosa WTC-terroristeista oli kotoisin Saudi-Arabiasta. Jälkikäteen arvioituna iskun voima ja kohde olivat aivan väärät, mutta silloin reaktiota myös ymmärrettiin.
Irakin sodan tuloksena maan sisäiset voimasuhteet kääntyivät nurin. Saddam Husseinin sunnit syrjäytettiin kaikista valta-asemistaan ja tilalle tulivat kansan enemmistönä olleet shiat ja myös kurdit. Tuon sodan seuraukset ovat säteilleet laajalti ja tulevat vielä pitkään säteilemään – aika lailla Karl Mannheimin sukupolviteorian mukaisesti. Vuonna 2003 armeijasta ja hallinnosta syrjäytetyt nuoret sunnit ja silloin otollisessa iässä olleet teini-ikäiset olivat niitä, jotka riehuivat sittemmin ISIS-liikkeessä Irakissa ja Syyriassa – ja terroristeina myös Euroopassa.
Mutta kaikesta tästä ei ollut vielä mitään tietoa luentosali A1:ssä 14. syyskuuta 2001. Kolmen minuutin (joka tuntui ikuisuudelta) hiljaisuuden jälkeen vastasin Risto Alapurolle ja selvisin väitöstilaisuudesta ehjin nahoin – mutta WTC-iskusta edelleen järkyttyneenä.