Viime perjantaina YP:ssä julkaistiin artikkelini maahanmuuttajien kotihoidon tuen käytöstä. Artikkelin keskeisenä tuloksena oli, että maahanmuuttajat hoitavat lapsiaan kotona pidempään kuin kantaväestö, vaikka päivähoito helpottaisi lasten integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan. Pisimmät kotihoitojaksot ovat pakolaismaista muuttaneilla; ryhmällä, joka tarvitsisi eniten tukea kotoutumisessa.
Artikkeli keskittyi kotihoidon tuen käyttöön, mikä kertoo lähinnä alle kolmevuotiaiden lastenhoidosta. Monet voivat olla sitä mieltä, ettei sen nuoremman päivähoidosta ole vielä hyötyä lapsen kehitykselle. Artikkeliin liitetyssä Hesarin jutussa haastateltu päiväkodinjohtaja sanoi, että monikulttuurisia perheitä suositellaan tuomaan lapsi päivähoitoon vasta kolmevuotiaana, jolloin oma äidinkieli on kehittynyt. Helsingin kaupunki onkin kirjannut tavoitteekseen, että päivähoidossa kolmevuotiaasta asti olleilla maahanmuuttajataustaisilla lapsilla olisi riittävä suomen kielen taito kouluikään mennessä.
Tutkimuskirjallisuus toteaa melko yksimielisesti, että päivähoidosta on hyötyä vähäosaisten ja maahanmuuttajaperheiden lapsien kehitykselle. Suurin osa tutkimuksista on keskittynyt yli kolmevuotiaiden päivähoidon vaikutuksiin, mutta myös alle kolmevuotiaiden hoidon vaikutuksista on näyttöä. Tulos on heillä samansuuntainen: vähäosaisten ja maahanmuuttajaperheiden lapsille alle kolmevuotiaiden päivähoidolla on positiivisia vaikutuksia (esim. Felfe ja Lalive 2014, Drange ja Havnes 2015).
Positiiviset vaikutukset maahanmuuttajien kohdalla tarkoittavat erityisesti kielitaidon kehittymistä. Toisaalta lapsen oman äidinkielen oppimisen kannalta pidempi kotihoito voi olla hyödyllinen, niin kuin Hesarin jutussa mainittiin. Kyse on siis perheen omista prioriteeteista.
YP:ssä julkaistussa tutkimuksessani oli myös tuloksia yli kolmevuotiaiden lastenhoidosta. Kotihoidon tukeen voidaan maksaa sisaruskorotusta alle kouluikäisten sisarusten kotihoidosta. Tulokset sisaruskorotuksen käytöstä viittaavat siihen, että maahanmuuttajaperheet suosivatkin päivähoitoa kantaväestöä enemmän, kun lapsi on yli kolmevuotias. Ilmeisesti maahanmuuttajaperheet tunnistavat päivähoidon tuoman hyödyn lapselleen, vaikka olemassa oleva tukijärjestelmä tukee myös kotihoitoa. Kunnan viranomaisten osuus lastenhoitovalinnoissa voi olla merkittävä.
Tähän aiheeseen ollaan vielä paneutumassa syvemmin tulevassa tutkimuksessa.