Posti on eilen ja tänään jakanut tuoreen YP:n vitosnumeron useimmille tilaajille. Numeron poikkeuksellisesta Keskustelua-osiosta tuli välitöntä palautetta Marja Jylhältä, Tampereen yliopiston gerontologian professorilta. Marjan luvalla julkaisen viestin ja vastaukseni siihen alla.

Näin Marja:

”Luen Mianna Meskuksen ihanaa vastinetta JP Roosille ja samalla toimituksen huomautusta, että oikeastaan YP:n keskustelua käydään vain verkossa. Ilmankos olen sitä vähän kaivannut. MIKSI vain verkossa? Nykyisin oletetaan että ihminen hakeutuu sataan VERKKOON päivässä lukeakseen sitäjatätä, mutta sitä Ihminen ei tee, koska saa työnsä vuoksi harhailla ihan tarpeeksi pakollisia verkkopolkuja pitkin. Ihminen tahtoo että hän löytää keskustelua lehdestä, jonka voi ottaa mukaan junaan, sänkyyn ja vessaan, ja joka ilmaantuu Ihmisen luokse ilman että erikseen menen sitä VERKOSTA hakemaan. Voi olla että Ihminen tarkoittaa Vanha Ihminen. Mutta tuskin vain sitä.”

Vastasin näin:

”Kuten siinä keskustelu-osuuden alussa kirjoitan, päätimme tosiaan siirtää Keskustelua-palstan pelkästään verkkoon vuonna 2007. Syynä oli vetoa ja työntöä. Vetoa: verkko on nopea eikä tilarajoitusta ole. Kun painettu YP ilmestyy vain 6 kertaa vuodessa, keskustelun rytmi jäi kovin hitaaksi. Työntöä: krooninen tilanpuute. Tekstien tarjonta YP:hen on ollut koko ajan kasvussa, ja vaikka jo vuosikausia olemme käyttäneet koko ajan maksimi-sivumäärää (120) per numero, julkaisemisen odotusajat ovat koko ajan pidentyneet. Viimeiset pari vuotta tekstiä on suorastaan tulvinut niin, että odotusaika tällä hetkellä on (lehden osastosta riippuen) 2–4 numeroa eteenpäin.

Ja tämä on myös sukupolvikysymys, kuten epäilet. Nuoremmille polville netti on ensisijainen, painettu toissijainen. Jos sinulla on tabletti, pääset YP:n(kin) nettisivuille missä tahansa, junassa tai sängyssä. Uumoilen, että 10 vuoden kuluttua YP ilmestyy pelkästään netissä: silloin hyvästi krooninen tilanpuute (numeroiden määrän voi kasvattaa ilman lisäkustannuksia), ja silloin Keskustelua-palsta palautuu muun lehden yhteyteen. Mikä paperin ja postikulujen säästö! Tässä mielessä K-palstan siirto nettiin oli siirtymän ensi askel. Mutta, met vanhemmat sukupolvet haluamme vielä sen painetun lehden, minäkin, ja Suuren Murroksen saa toteuttaa seuraava päätoimittaja – minä häippäsen täyseläkkeelle eli omiin rojekteihin ensi vuoden syyskuun alussa.

Lämmin kiitos kauniista palautteesta! Miannan vastine on tosiaan välkky ja terävä. JP:lläkin oli jutussaan olennainen pointti, mutta tyylinsä takia sai takaisin mitä tilasi. Toivottavasti jossain vaiheessa koulukunnat pääsevät produktiiviseen väittelyyn ja dialogiin.”