”Kansalaisliikkeet kestävät korkeintaan kolme vuotta. Sen jälkeen vetäjän takki on tyhjä”, totesi YP-lehden päätoimittaja Matti Virtanen vuonna 2000. Nyt Roska päivässä -liikkeen 20-vuotisjuhlavuonna voisi pohtia, miksi liike voi hyvin ja kasvaa kaiken aikaa.
Lähtötilanne oli heinäkuinen uimaranta. Pienet lapseni olisivat tahtoneet kävellä paljain jaloin, ja jouduin kieltämään heitä. Tämä järkytti äidin mieltäni. Asetin itselleni vakavan kysymyksen: miten saisin ihmiset välittämään ympäristöstään? Kesti neljä vuotta, ennen kuin intuitio katsoi sopivan hetken koittaneen. Liikkeen nimi putkahti mieleeni täydellisenä yllätyksenä. Rakennusalustana on siis vahva kypsyttelyn kalliopohja.
Olin ehtinyt aikuistua ja kasvaa lasten myötä. Alusta lähtien kutsuin mukaan aivan kaikenlaisia, erilaisia ihmisiä. Myös kaksi presidenttiämme on vastaanottanut kutsuni, samoin Ruotsin kuningas. Liikkeen alussa roskien keräämistä hävettiin. Oli ja on edelleen tärkeää normalisoida ympäristöstä välittämistä.
Roskien keräämisestä, kuten hyvistä teoista yleensäkin, tulee hyvä mieli. Siksi ihmiset tulevat ja myös jäävät mukaan. Kauneuden tuottamisesta tulee myös hyvä mieli, nykyisin myös ennaltaehkäisemme roskia luovin keksinnöin kauneuden hengessä.
Liikkeellämme ei ole jäsenrekisteriä, mutta valtakunnallista yhteyttä pidetään päivittäin Facebook-sivulla. Vastoin yleisiä Facebook-ryhmien tapoja, meillä ei ole lukuisia pelkoihin perustuvia kieltoja ja sääntöjä. Vasta tänä vuonna sanoin ääneen yhden säännön: kunnioitamme ympäristöä ja toisiamme. Sääntö on elänyt vuorovaikutuksessamme kuitenkin jo vuosia tätä ennen.
Liikkeen haasteena on ollut ja on edelleen riittämätön taloudellinen tuki. Ympäristöministeriö on tukenut enemmänkin taskurahatyyppisesti. Perheemme on köyhtynyt liikkeen myötä, jaksamiseni on ollut välillä kovalla. Idealistina halusin meille vapaaehtoisen jäsenmaksun, jota valitettavan harvat pystyvät maksamaan. Yhteiskuntamme ei myöskään rohkaise yhteisvastuuseen.
Kaiken kaikkiaan Roska päivässä -liike kuitenkin rikastuttaa henkisesti. Saamme voimaa toistemme aloitteellisesta ympäristöstä huolenpidosta.