Monenlaiset syyt johtivat perussuomalaisten jytkyyn edustakuntavaaleissa 2011. Maailmanlaajuinen taantuma oli ajanut talouden kuralle, erityisesti Euroopan eteläisissä euromaissa. Kreikkaan, Irlantiin ja Espanjaan piti lapioida tukimiljardeja. Suomessa valtio alkoi leikata ja säästää. Vihreiden elämöinti sukupuolivähemmistöillä oli ärsyttänyt kehä kolmosen pohjoispuolella.

Jytky toi 2011 perussuomalaisille yli 19 %:n kannatuksen ja 39 eduskuntapaikkaa. Anni Sinnemäen johtamat vihreät keräsivät hiukan yli 7 % äänistä ja 10 eduskuntapaikkaa. Menossa näytti olevan kulttuurinen vallankumous.

Sitten vain vajaan vuoden päästä oli presidentinvaalit – ja vihervasemmistolle syntyi vastaiskun paikka. Perussuomalaiset olivat jättäytyneet hallituksen ulkopuolelle, poliittinen kenttä jäi tavallaan avoimeksi. Sitten ehdokkaaksi valittiin Pekka Haavisto, joka lähes kaikilla tavoin oli perussuomalaisen maailmankuvan vastakohta.

Ja näin ilmiö alkoi saada vauhtia. Ensimmäisellä kierroksella Haavisto sai 18,8 % äänistä ja peittosi vaalien kolmosen eli Paavo Väyrysen. Vaikka toisen kerroksen aikana massiiviset kansanjuhlat ja julkkisten tuki siivittivät Haaviston kampanjaa, Sauli Niinistö lopulta kisan selkeästi voitti, mutta se ei laimentanut vastaiskun tuottamaa euforiaa.

Nyt kaikki on toisin. Nyt maalla on kuusi vuotta presidenttinä jo istunut Sauli Niinistö, jonka toimintaan valtaosa suomalaisista näyttää gallupien valossa olevan kovasti tyytyväisiä. Perussuomalaiset hajottivat itsensä viime kesänä kahtia ja molemmat fraktiot ovat pudonneet kannatukseltaan politiikan mutasarjaan. Samaan aikaan vihreiden gallup-kannatus on noussut uudelle tasolle ja syksyn notkahduksen jälkeenkin pyörii 15 %:n ympärillä. Vastaiskun tarvetta ei enää ole.

Nyt tärkeintä on estää ”väärän” ehdokkaan valinta, ja vääriä ehdokkaita ovat ennen kaikkea Laura Huhtasaari ja Paavo Väyrynen. Jos jommankumman kannatus yltyy vielä ennen vaaleja tulevissa gallupeissa selkeästi nousemaan, jotkut Haaviston nyky-kannattajista (noin 11 %) saattavat siirtyä varmuuden vuoksi äänestämään Sauli Niinistöä. Silti Haaviston kakkospaikka vaalien tuloksessa näyttää nyt enemmän kuin todennäköiseltä, ja jo se on tässä ehdokasjoukossa aika hyvin.