Osallistavan sosiaaliturvan työryhmä jätti loppuraporttinsa muutama päivä sitten. Työryhmä oli koko toimintakautensa huomion kohteena. Jo ennen asettamispäätöstä muun muassa Voima-lehdessä, blogikirjoituksissa ja sosiaalisessa mediassa luotiin voimakkaita uhkakuvia tulevasta pakkotyöstä. Myös YP:n blogissa käsiteltiin aihetta ainakin neljässä kirjoituksessa.
Loppuraportin julkaiseminen ei sitten ollutkaan suuri mediatapahtuma, jota voi hiukan ihmetellä aikaisempaan kiinnostukseen verrattuna. YLE ei noteerannut asiaa ollenkaan, MTV pikku-uutisella, samoin HS, jonka pääkirjoitustoimittaja yritti 23.3. päättää, mitä mieltä asiasta pitäisi olla. Maakuntalehdissäkään ei asiasta löytynyt juuri mitään, ei edes Ilkka-lehdestä, josta koko hulina lähti liikkeelle elokuussa 2013.
YLEn uutisointi asiasta oli kuluneen puolentoista vuoden aikana sen verran raflaavaa, että täysi hiljaisuus, ainakin toistaiseksi, hiukan hämmentää. Leikkausten ja jäädytysten aikana työryhmän loppuraportissa ei ehdota kiristyksiä sosiaaliturvaan, mikä on aika poikkeuksellista nykyisessä ilmapiirissä. Mediahiljaisuus aiheen ympärillä, raportin julkaisemisen jälkeen, taitaa vahvistaa vanhan mediatotuuden: only bad news are good news. Tämäkin on tietysti näkökulmakysymys, toisen keppi on toisen kannustin.
Mistä sitten meidän mielestämme kannattaisi keskustella? No ainakin siitä, että sosiaaliturvaamme moititaan, usein aiheellisesti, monimutkaiseksi. Työryhmä otti vakavasti kritiikin, eikä lähtenyt esittämään uutta palikkaa sirpaleiseen järjestelmään, vaikka sellaista selvästi odotettiin, ja siitä olisi voitu taputella se uutispihvi. Sen sijaan työryhmä löysi olemassa olevista järjestelmistä useitakin kohtia, joita uudelleen ajattelemalla ja yhteen saattamalla voisi löytyä ainakin paikallisesti uusia osallisuuden vahvistamisen muotoja. Tällaisia on nähtävissä sosiaali-, terveys-, kulttuuri- ja liikuntatoimen rajapinnoilla, vaikkapa kohdennettuina tai maksuttomina liikuntapalveluina. Yhteistyössä kansalaisopistojen ja järjestöjen kanssa voidaan tuottaa uusia sisältöjä kuntouttavaan työtoimintaan. Sosiaaliturvan saajien mukaan ottaminen toiminnan ideointiin, suunnitteluun ja toteutukseen ei maksa sen enempää, mutta lisää tasavertaisen mukana olemisen tunnetta, sosiaalista osallisuutta.
Toimeentulotuen perusosan siirto Kelaan on käsillä puolentoista vuoden päästä. Silloinhan sosiaalityöntekijät pääsevät tekemään sitä ”oikeaa sosiaalityötä”. Työryhmä muistuttikin muun muassa ehkäisevän toimeentulotuen suuntaamisesta jo nyt laissa mainittuun aktivoinnin tukemiseen. Toinen uuden hallituksen työlistalle tuleva asia on sosiaalihuollon työelämäosallisuutta kehittäneen TEOS-työryhmän ehdotusten toimeenpano. Mielestämme osallistava sosiaaliturva -työryhmä antoi ”osallisuutta edistävälle toiminnalle” askelmerkkejä, joilla byrokratiaa lisäävät sosiaaliturvajärjestelmän uudet ulokkeet on vältettävissä – jos niin halutaan.
Kirjoittajat ovat THL:n tutkijoita ja Osallistava sosiaaliturva -työryhmän jäseniä.