Hallituksen ehdotus lapsilisien leikkauksista on synnyttänyt ymmärrettävästi myrskyn. Lapsilisiä on vain kerran aikaisemmin alennettu. Tämä tapahtui heinäkuussa 1995 Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen virkakauden alussa. Mutta leikattiinko todellisuudessa tuolloinkaan lapsilisiä?
Lipposen hallituksen päätöksen taustalla oli vuoden 1994 suuri perhetukiuudistus. Siinä lapsiperheiden verovähennykset – lapsenhoitovähennys, lapsivähennys ja yksinhuoltajavähennys – korvattiin korottamalla tuntuvasti lapsilisiä. Tuolloin kiista koski korotuksen suuruutta.
Perhetukiuudistuksen yhteydessä laman ahdistama Esko Ahon hallitus halusi säästää perhetuista – lapsiperheiden verovähennyksistä ja lapsilisistä – vuositasolla miljardi markkaa. Hallitus kuitenkin muutti säästöpäästöstä viime metreillä korottaen lapsilisiä yhteensä 300 miljoonalla markalla enemmän kuin oli suunniteltu. Säästöksi olisi siis tullut 700 miljoonaa markkaa.
Eduskunta hyväksyy yleensä hallituksen budjettipäätökset ilman muutoksia. Näin ei kuitenkaan tapahtunut perhetukiuudistuksessa. Eduskunta nosti lapsilisiä selvästi enemmän kuin hallitus oli esittänyt. Lopulliset lapsilisien korotukset merkitsivät sitä, että koko suunniteltu säästö peruuntui. Toisin sanoen poistunut verotuki korvattiin koko määrältään lapsilisien korotuksella.
Lopulta aiotun miljardin markan säästön sijaan lapsilisien ja verotuen yhteismäärä jopa kasvoi vuodesta 1993 vuoteen 1994 nimellisesti yhteensä 46 miljoonalla markalla (samaan aikaan lasten lukumäärä pieneni hieman).
Yhtenä ensimmäisistä virkatoimistaan Lipposen hallitus antoi lapsilisien leikkausesityksen (HE 28/1995), jossa haettiin vuositasolla 750 miljoonan markan säästöä lapsilisistä eli suurin piirtein samaa summaa kuin Ahon hallitus oli yrittänyt säästää perhepoliittisista verotuista. Toisin sanoen tuolloin ”otettiin takaisin” eduskunnassa lapsilisien korotuksiin myöntämä ”ylimääräinen” raha. Voidaan tulkita, että lapsilisien leikkaus oli perhepoliittisista verovähennyksistä myönnetyn perhetuen pienentämistä, eikä ”alkuperäisten lapsilisien” leikkausta.
Heinäkuun 1995 säästöpäätöksen ristiriitaisuutta kuvaa se, ettei sitä toteutettu lainkaan itsehallintoalue Ahvenanmaan maakunnassa . Lapsilisiä maksettiin Ahvenanmaalla 1.1.1994 tason mukaisesti aina vuoden 2001 alkuun, jolloin niitä korotettiin noin 10 prosentilla.
Ahvenanmaa maksaa edelleen ensimmäisestä lapsesta kuusi euroa, toisesta 28 euroa, kolmannesta 38 euroa, neljännestä 46 euroa ja viidennestä lapsesta 69 euroa enemmän kuukaudessa kuin Manner-Suomessa. Kiinnostavaa onkin, miten Ahvenanmaa reagoi tällä kertaa lapsilisien leikkausehdotukseen.