Koronakriisi on aiheuttanut ennen näkemättömän jyrkän nousun työttömyydessä niin Suomessa kuin maailmallakin. Suomessa oli viimeisimmän tiedon (21.6.) mukaan lomautettuna noin 133 000 henkilöä, kun tavallisesti tähän aikaan vuodesta lomautettuna on noin 10 000. Onneksi luvut eivät näytä enää jyrkästi heikentyvän, vaan lomautettujen määrä pikemminkin laskee.
Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on suhteellisen kattava – mutta ei kaikille. Tämän vuoden huhtikuussa lomautus-šokin iskiessä toiset olivat työttömyyskassan jäseniä, kun taas toiset eivät olleet. Toiset pääsivät ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, toiset eivät.
Kaikki ovat kuitenkin maksaneet palkastaan työttömyysvakuutusmaksua, jolla rahoitetaan suuri osa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista. Työttömyyskassojen jäsenmaksuilla ansioturvasta rahoitetaan vain murto-osa – 5,5 prosenttia.
Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.
Viime vuosina peruspäivärahaa on saanut yleensä 25 000–30 000 henkilöä kuukaudessa. Peruspäiväraha on se ansiopäivärahan vastine, jota saa, jos ei kuulu työttömyyskassaan. Se on keskimäärin noin puolet ansiopäivärahasta.
Viime vuoden toukokuussa peruspäivärahan saajia oli noin 27 000, edellisvuoden toukokuussa noin 30 000. Tämän vuoden toukokuussa peruspäivärahaa sai noin 65 000 henkilöä. Kohtuullisella varmuudella voi arvioida, että koronakriisin aiheuttama kasvu peruspäivärahaa saavien ihmisten määrässä oli luokkaa 30 000.
Nämä henkilöt olisivat voineet nk. universaalissa ansioturvajärjestelmässä saada noin 20 miljoonaa euroa enemmän työttömyysetuuksia. Se olisi osaltaan elvyttänyt taloutta sekä tarjonnut näille ihmisille tärkeää taloudellista turvaa vaikeana aikana.
Kokoaikaisen työntekijän mediaanipalkkaa eli noin 3 100 euroa tienaava henkilö maksaa tänä vuonna liki 500 euroa työttömyysvakuutusmaksuja ja toisen mokoman työnantajan maksuja.
Huolimatta siitä, että tämän henkilön verokiilasta on lohkaistu vuodessa yli 1 000 euroa ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitukseen, ei hän itse saa pennin pyörylää ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Kriisiaikana tämä on huonompi juttu, eikä todella voi väittää järjestelmän toimivan toivotulla tavalla kaikkien kannalta. Eipä järjestelmää normaaliaikoinakaan voi oikeudenmukaiseksi haukkua.
Yksinkertaisinta ja yhdenvertaisinta olisi muuttaa järjestelmä universaaliksi: kaikki maksavat, kaikki saavat. Samat säännöt kaikille. Yhdistymisvapauden henkeä kunnioittaen.
Mahtaako muuten moni muistaa, että myös hallitusohjelmassa on asiaan liittyvä kirjaus:
”Tehdään jatkoselvitys siirtymisestä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kaikille työssäoloehdon täyttäneille.”
Hallitusohjelmissa jatkoselvitys on usein koodinimi ilmaisulle ”tehdään, jos jaksetaan”. Lisäselvityksiä asia ei nimittäin erityisesti tarvitse, vaan pikemminkin poliittista tahtoa ja päätöksiä. Pahoin pelkään, että itse uudistus jää odottamaan myöhempiä aikoja.
Toivottavasti seuraavassa hallitusohjelmassa kirjaus olisi viimeisen kerran. Tarjoan seuraavalle hallitukselle maksutta apuani ja muotoilen hallitusohjelmakirjauksen niin kuin se tulisi kirjoittaa:
”Siirrytään yleiseen ja yhdenvertaiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvajärjestelmään.”