Toimeentulotuen Kela-siirrosta on väännetty kättä 25 vuotta. Siirtoa on pohdittu lukuisissa työryhmissä ja sitä on kokeiltukin muutaman kerran. Nyt vuoden 2017 alusta toimeentulotuki siirtyy Kelaan.
Käytännössä siirto tarkoittaa, että Kelaan luodaan monissa kunnissa käytössä oleva toimeentulotuen kirjallinen etuuskäsittely ja sitä ohjaamaan valtakunnallinen ohjeistus. Kuntien etuuskäsittelyssä toimeentulotuki on jo nyt muuttunut muistuttamaan sosiaaliturvaa ja Kela-siirron jälkeen toimeentulotuen erottaminen sosiaaliturvasta on yhä vaikeampaa.
Keskeisimpänä Kela-siirron perusteluna on ollutkin, että viimesijaiseksi tueksi ja tilapäiseksi kriisiavuksi tarkoitetusta toimeentulotuesta on tullut pitkäaikainen perusturvan ja asumistuen paikkaaja. Syynä tähän on, että isommissa kaupungeissa Kelan perusturvan ja asumistuen taso jää yleensä alle kuntien määrittämän toimeentulotuen tason. Tilanne on ongelmallinen niin asiakkaan kuin toimeentuloturvan kannalta.
Tähän tilanteeseen on esitetty mainitut 25 vuotta kahta ratkaisua: a) korotetaan perusturvaa ja asumistukea tai b) siirretään toimeentulotuki kunnista Kelaan. Perustuvan korottaminen olisi helpointa ja se palauttaisi perusturvan ensisijaisuuden toimeentulotukeen nähden, mutta se maksaisi. Toimeentulotuen siirto Kelaan on taasen esitetty kustannusneutraalina ratkaisuna ongelmaan, mutta samalla juridisesti että teknisesti vaikeampana toteuttaa. Tosin myös Kela –siirron on arvioitu lisäävän kustannuksia toimeentulotuen asiakasmäärien kasvun myötä.
Kela-siirron taustalla on monia ristiriitaisiakin tavoitteita ja pelkoja. Siirron myötä moni toivoo, että pienituloiset saavat heille kuuluvat etuutensa ilman byrokratiaa ja nöyryytystä, samanveroisesti asuinpaikasta riippumatta. Osa taasen pelkää, että siirron myötä sosiaalityön palveluja tarvitsevat tippuvat palvelujen ulkopuolelle ja toimeentulotuki kiristyy. Osa taas katsoo, että etuuskäsittelyn siirtäminen pois sosiaalitoimistoista antaa sosiaalityölle mahdollisuuden kehittyä. Osa taas pelkää, että siirron myötä toimeentulotuesta tulee automaatti ja sitä kautta kannustinloukku ja kustannusautomaatti.
Kela-siirron myötä toimeentulotuesta voi kehittyä myös yleinen takuutulo, joka korvaa koko perusturvan ja asumistuen. Toisin sanoen, Kelan toimeentulotuesta muodostuu ensisijainen toimeentuloturva perusturvan sijaan heille, joille ei ole oikeutta ansioturvaan. Tämä selittyy sillä, että toimeentulotuen luonne on muuttunut etuuskäsittelyn yleistymisen myötä kunnissa 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Ja juuri tämä etuuskäsittely on siis tarkoitus siirtää Kelaan.
Etuuskäsittelyssä toimeentulotukipäätökset tehdään hakijaa tapaamatta tositteiden ja kuittien perusteella. Etuuskäsittelyä varten kunnat ovat luoneet ohjeistukset, joissa on esimerkiksi euromääräiset rajat hyväksytyille kattovuokrille. Nykyistä toimeentulotukea luotaessa 1980-luvulla oletettiin, että tuen hakija tapaa sosiaalityöntekijän henkilökohtaisesti, jolloin voidaan selvittää, miksi kotitalouden tulot eivät riitä tarpeisiin nähden.
Etuuskäsittelyä on kritisoitu siitä, että se typistää toimeentulotuen tapauskohtaisen tarveharkinnan pelkäksi tuloharkinnaksi. Pankkiotteen ja vuokrakuitin avulla kirjallisessa käsittelyssä ei edes periaatteessa ole mahdollista arvioida järjestyisikö toimeentulo ja asuminen toimeentulotukilain mukaisesti ”…muulla tavalla”.
Etuuskäsittely on nähty ongelmallisena myös vuokra-asuntomarkkinoiden ja työnteon kannusteiden kannalta. Toimeentulotuessa korvataan esimerkiksi asumismenot täysimääräisenä ilman omavastuuta, koska se on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi ja erityisiin menoihin. Tilapäisenä tukena sillä ei ole ajateltu olevan vaikutusta vuokriin tai työnteon kannusteisiin.
Kelaan luotavasta etuuskäsittelyn ohjeistuksesta riippuen toimeentulotuen taso laskee tai nousee ja toimeentulotuen saantiehdot kiristyvät tai höllentyvät. Käytännössä Kela-siirron vaikutukset ja kustannukset riippuvat pitkälti siitä, mille tasolle hyväksytyt kattovuokrat asetetaan Kelan ohjeistuksessa. Arviolta jopa puolet toimeentulotuesta on asumismenojen korvausta.
Mikäli Kela normittaa toimeentulotuen vuokrakatot nykyisin kunnissa käytössä oleviin tasoihin, niin Kelan toimeentulotuesta tulee isoimmissa kaupungeissa käytännössä asumistuen lisä kaikkein pienituloisimmilla kotitalouksilla. Kelan toimeentulotuen vuokrakattojen julkistus todennäköisesti voimistaa tuen valumista vuokriin. Tämän vuoksi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa tulisi saada viimein lisättyä kasvukeskuksissa. Muutoin vaarana on vuokrien karkaaminen yhä kauemmaksi pienipalkkaisten ulottamattomiin.
Kelan toimeentulotukeen tulee myös kohdistumaan todennäköisesti suuria poliittisia paineita, niin sen tason kuin kehittämisen osalta. Monet ovat ajaneet siirtoa juuri siksi, että he katsovat siirron olevan ensimmäinen askel kohti perustuloa. Samoin perusosa toimeentuloturvan viimeisenä perälautana on aina nauttinut tiettyä suojaa päätöksenteossa. Esimerkiksi perusosa on ainoana etuutena jätetty tulevien vuosien indeksijäädytyksien ulkopuolelle.
Mikäli indeksisuojattu perusosa aikaa myöten nousee tasoltaan perusturvan yläpuolelle, niin siitä todellakin muodostuu yleinen tulotakuu takuueläkkeen rinnalle. Ja Kelan toimeentulotuesta muodostuu yleinen takuutulo, joka korvaa perusturvan.