Suomalaisen sosiologian Grand Old Man Klaus Mäkelä kuoli 17. joulukuuta. Klausin muistotilaisuudet pidettiin eilen (9/1) ja niiden koskettavissa puheissa korostettiin varsinkin näitä kolmea piirrettä: Klausin laaja-alaisuutta tutkijana (”yhteiskuntatieteilijä on kiinnostunut kaikesta”), erityistä kiinnostusta kieleen, sen rakenteeseen, merkityksiin ja rooliin ihmisten vuorovaikutuksessa – ja Klausin hyvyyttä ja kannustavuutta ihmisenä.

Tästä kaikesta palasi mieleemme episodi elokuulta 2002. Olimme Klausin ja Klausin puolison Pirjo Paakkasen kanssa tuolloin käyneet Suomenlinnan kesäteatterissa. Näytelmän käännöksessä yksi sana (”loimi”) jäi vaivaamaan vaimoani Outia. Klaus tarttui tähän heti, ja seurasi innostunut keskustelu jo paluumatkalla tummuvalla tyynellä merellä. Vielä illalla Klaus ryhtyi perinpohjaiseen tutkimustyöhön, ja käydyn sähköisen keskustelun pohjalta tein yhteenvedon YP:n Ajatusten Tonavaan (4/2002). Klausin muistoksi jäljennän sen tähän alle:

”Ryhmäteatteri esitti William Shakespearen Myrskyä kesällä Suomenlinnassa, ja hyvin esittikin. Yksi näytelmän kuuluisimmista kohdista kuuluu alkukielellä näin:

We are such stuff
As dreams are made on,
And our little life is
Rounded with a sleep.

Esitteen mukaan Ryhmäteatteri käytti Eeva-Liisa Mannerin käännöstä. Tammen 1986 julkaiseman version mukaan tuo kohta suomentuu näin: Sama kude meissä kuin unelmissa on, ja unta vain on lyhyt elämämme. Suomenlinnassa sanottiin kuitenkin ”kuteen” tilalla ”loimi” – siis: Sama loimi meissä kuin unelmissa on, ja unta vain on lyhyt elämämme. Tämä johtuu siitä, että Mannerilla on kaksi erilaista Myrskyn käännösversiota.

Sanakirjan mukaan kude on ”kankaan tms. kudoksen poikkisuuntaan kulkeva lanka”, ja loimi on ”kankaan tms. kudoksen pitkittäissuuntaan kulkeva lanka”. Kummallakin käännöksellä tuntuisi siis olevan oikeutuksensa, mutta mitä William mahtoi tarkoittaa? Kudetta puoltaisi se, että kangas saa värinsä ja kuvionsa juuri kuteista eikä loimista, jotka eivät valmiissa tuotteessa pahemmin näy. Mutta jos William olikin varhainen strukturalisti, joka haluaa tässä korostaa piiloon jäävää toistuvaa rakennetta, johon elämä sitten kutoo tuhansia erilaisia pintoja?

Ylittäkäämme nämä ratkaisumallit. Kun kangasta kudotaan, kudetta paukutetaan loimiin ja valmis kangas sisältää sitten niin loimet kuin kuteetkin. Englannin sanan stuff merkitys taas on substantiivina sekä ”aine, aines, ainekset” että ”kudos (eritt. villa)kangas”. Stuff tarkoittaisi siis sekä hallitsevaa, kankaassa näkyväksi jäävää materiaalia eli kudetta (villalankaa) että valmista (villa)kangasta. Vastaava kaksoismerkitys sisältyy suomen sanaan kudos – (kude-kudos), joka siis on etsimämme sana.

Lisäksi käännöksessä on toinen ongelma. Kohdan loppuosa (ja unta vain on lyhyt elämämme) menee kyllä väärin: ”rounded with” tarkoittaa, että jokin ympäröi jotakin tai kietoutuu johonkin, eikä sitä, että jokin on yhtä kuin jokin toinen.

Näin olemme löytäneet parhaan mahdollisen käännöksen: Sama kudos meissä kuin unelmissa on, ja uneen kietoutuu lyhyt elämämme.”