Kaksi kuukautta autossaan metsätiellä olleen 45-vuotiaan ruotsalaismiehen tarinan (josta eilen kirjoitin) peruskuvio alkaa hahmottua, Aftonbladetin tänään (19/2) julkaisemien lisätietojen valossa.
Ensinnäkin kyseinen metsätie alkaa valtatie E4:ltä ja on vajaan kahden kilometrin pituinen – ja ruotsalaismiehen auto on parkkeerattuna sen lopussa olevalla kääntöpaikalla. Jos tämä tieto olisi ollut alkuperäisessä uutisessa, olisi heti voinut päätellä, ettei mies ollut jäänyt ”loukkuun” autoonsa. Mies tiesi hyvin, että valtatie on lähellä, koska oli itse autonsa sinne ajanut. Mitään onnettomuutta ei ollut tapahtunut, eikä auto ollut niin lumeen hautautunut, etteikö sieltä olisi päässyt omin voimin ulos. Jonkin muun syyn täytyi selittää, miksei mies itse kävellyt tien varteen.
Aftonbladet kertookin, että viime vuoteen asti mies oli elänyt ns. normaalia elämää Etelä-Ruotsissa – tosin pitämättä kehenkään sukulaisistaan mitään yhteyttä 20 vuoteen. Viime vuonna mies oli ylivelkaantumisen takia häädetty asunnostaan, ja saman tien naisystävä oli jättänyt.
Joten: keski-ikäinen mies menettää kerralla kaiken – ja päättää ”konsultoida kohtaloa”, kuten Klaus Weckroth sanoisi. Mies ajaa kauas pohjoiseen, ja kääntyy joulukuun 19. päivänä Uumajan kohdalla valtatieltä metsätielle, jonka päässä eteen tulee kääntöpaikka. Mies parkkeeraa siihen, ryömii mukaan ottamaansa makuupussiin ja jää odottamaan mitä tuleman pitää. Pitkään aikaan muuta ei tule kuin lunta, ja sen verran elämänhalua miehessä on, että lapioi sitä suuhunsa. Sitten kahden kuukauden kuluttua ohi ajaa kaksi moottorikelkkailijaa, jotka näkevät autossa liikettä – ja pian sikäläisen paikallislehden toimittaja tekee hätäisen ja harhaanjohtavan uutisen, joka pian leviää kaikkeen maailmaan.