Pääministeri Juha Sipilä ei taida harrastaa shakkia. Siinä olennaista on vastustajan mahdollisten siirtojen ennakointi reaktiona omiin siirtoihin. Vastapuolen ratsun syönti saattaa tuntua hyvältä idealta, jos ei huomaa, että saman tien sen seurauksena oma kuningas joutuu uhatuksi ja parin siirron päässä on edessä matti.
Sipilän hallitus on ajanut pienten yritysten työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämistä. Ay-liikkeen painostuksen takia Sipilä päätti nyt turvautua ”järeään keinoon”: hallituksen luottamuksen mittaukseen, mikä äänestys tapahtuu nyt keskiviikkona. Jos ja kun hallitus luottamuksensa saa, sen jälkeen Sipilän mukaan ”ei pitäisi lakkoilla eduskuntaa vastaan”.
Eduskunta ei kuitenkaan äänestä hallituksen irtisanomislaista, vaan yleisesti hallituksen työllisyyspolitiikasta. Irtisanomislaki on vasta valmistelussa ja tulee esityksenä eduskuntaan vasta joskus marraskuussa. Eduskunta ei ole voinut millään tavalla tähän mennessä ottaa kantaa irtisanomislakiin, koska edes sen esitystä ei vielä ole olemassa.
Oikeustieteen professori Pauli Rautiainen totesikin (HS 13/10), ettei keskiviikon operaatiolla ole oikeudellista merkitystä, vaan ”käteen jää puhdasta teatteria ja poliittista sapelinkalistelua”.
Ay-liike onkin ilmoittanut, että vastatoimet jatkuvat siihen asti, kunnes tästä nimenomaisesta laista on eduskunnassa äänestetty.
Sipilä söi ratsun, mutta nyt kuningas on uhattuna.
Jos Sipilä yrittää suojautua viemällä irtisanomislain väkisin eduskunnassa läpi (jos perustuslakivaliokunta antaa sille siunauksen), hän antaa ay-liikkeelle ja nykyiselle oppositiolle syötön suoraan lapaan. Tämän tehokkaampaa vaaliasetta vasemmistolle ei ennen vaaleja voisi antaa, ja sen seurauksena demarivetoinen seuraava hallitus ensi töikseen kumoaisi Sipilän irtosanomislain.
Toinen mahdollisuus olisi kaiken uhoamisen ja luottamuslauseen saamisen jälkeen vain vähin äänin jättää lakiesitys antamatta. Tämä taas olisi hallituksen kannalta aika paha kasvojen menetys ja komediateatteriksi leimautumista.
Kolmas mahdollisuus olisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja palata kolmikantavalmisteluun puhtaalta pöydältä, ilman ennakkoehtoja. Seuraukset olisivat aika lailla samoja kuin edellisessä vaihtoehdossa.
Sipilä söi ratsun, mutta kaikki sen jälkeiset ulospääsytiet näyttävät toinen toistaan huonommilta. Kuningas on pahasti uhattuna.