”Tervetuloa iltaruskon maahan” toivottaa tänäisen Hesarin (25/11) kokosivun juttu. Syy on jutun mukaan tässä: ”Selitys löytyy meneillään olevasta historiallisesta käänteestä. Työikäisten eli 15–64-vuotiaiden määrä on alkanut laskea. Se on rauhan oloissa hyvin poikkeuksellista, ja se tapahtuu nyt.”

Totta – mutta hiukan harhaanjohtavaa. Työikäisten määrä on tosiaan alkanut laskea, mutta se tulee laskemaan vain hyvin vähän. Historiallinen käänne sen sijaan on yli 65-vuotiaiden määrän hurja kasvu, jolle ei loppua näy.

Tilastokeskus julkaisi tänä syksynä vuoteen 2060 ulottuvan päivitetyn väestöennusteen, joka on lähes identtinen edellisen 2009 ennusteen (jota kommentoin YP:n 3/2010 pääkirjoituksessa) kanssa. Tähän alle olen poiminut tuoreen ennusteen olennaisimmat luvut (luvut miljoonia, pyöristetty yhteen desimaaliin):

vuosi 0–14 v 15–64 v 65– v koko väestö
2010 0,9 3,5 0,9 5,4
2020 0,9 3,4 1,3 5,6
2030 0,9 3,4 1,5 5,8
2060 0,9 3,5 1,8 6,2

 

Luvuista näkyy, että työikäisen väestön määrä pysyy ennustejakson aikana lähes ennallaan eli noin kolmessa ja puolessa miljoonassa – minkä osittain selittää toteutunut nettomaahanmuutto.  Vielä 1990-luvulla työikäisten määrän ennustettiin putoavan reilusti alle 3 miljoonan, ja tulevaa työvoimapulaa pelättiin.

Sen sijaan yli 65-vuotiaan väestön määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2060 mennessä. Kyse ei ole vuosina 1945–49 syntyneiden suurten ikäluokkien aiheuttamasta ohimenevästä hyppäyksestä, vaan ikääntyneiden määrän tasaisesta kasvusta. Vuonna 2060, jolloin kaikki suuret ikäluokat ovat jo kuolleet, yli 65-vuotiaita on 1,8 miljoonaa. Kyse on keskimääräisen eliniän kasvun tuottamasta väestön ikärakenteen pysyvästä muutoksesta, joka on toteutumassa samantapaisena kaikissa kehittyneissä maissa.

Huoltosuhde tässä kyllä heikkenee, mutta niin se heikkenee muuallakin. Eliniän kasvusta johtuva ikärakenteen pysyvä muutos ei ole sellainen huoltosuhteen vinouma, joka voitaisiin jotenkin kokonaan ”korjata”. Yli 65-vuotiaiden osuus tulee kaikissa teollisuusmaissa nousemaan noin neljännekseen koko väestöstä.

Työllisten määrä on Suomessa pysynyt vuosikymmeniä pienen haarukan sisällä, 2–2,5 miljoonassa. Ennätysvuonna 2008 työllisiä oli hiukan yli 2,5 miljoonaa ja työllisyysaste 71 %. Tuon vuoden syksyllä alkaneen taantuman aikana työpaikkoja katosi 125 000 ja tänä syksynä niitä katoaa lisää. Vaikka huoltosuhteen heikkeneminen tulee lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkoja, kestää kauan ennen kuin päästään lähellekään ennätysvuoden 2008 tasoa. Ja vaikka työllisyys kasvaisikin ennakoitua nopeammin, väestöennusteen mukaiset lähivuosikymmenien 3,4 miljoonaa työikäistä pystyvät tulevat työpaikat kyllä täyttämään.