Mari Kiviniemi jysäytti tänään uutispommin ilmoittamalla, ettei aio enää tavoitella keskustan puheenjohtajuutta.
Viisas päätös. Kiviniemi johti keskustan viime keväänä puolueen historian pahimpaan vaalitappioon ja sen jälkeiseen kannatuksen vapaaseen pudotukseen – gallup-lukujen valossa keskustan kannatus oli alimmillaan loppukesällä 12 %:n tuntumassa. Puolueen kannatus kääntyi nousuun vasta Paavo Väyrysen huiman presidentinvaalikampanjan myötä, jonka tuloksena Väyrynen sai lähes 18 % vaalien ensikierroksen äänistä ja tipahti vain niukasti toiselta kierrokselta.
Tänään Kiviniemi ilmoitti, että jonkun täytyy kantaa vastuu puolueen viime kevään ja kesän kannatuksen romahduksesta. Luontevin vastuunkantaja on tietysti puolueen puheenjohtaja, ja siksi hän luopuu.
Selkeää puhetta. Jokin särähti kuitenkin pahasti korvaan, kun Kiviniemeä haastateltiin YLEn pääuutislähetyksessä tänään klo 20.30. Piti YLEn Areenalta katsoa lähetys uudelleen ja kopsata sanatarkasti tuo kohta. Toimittaja kysyi, että ”kun nyt seinä tuli vastaan, arvioitteko niin, että puoluekokouksessa olisi käynyt huonosti?”. Kiviniemi vastasi:
”No itse asiassa en. Kun katson tätä joukkoa joka oli ehdolla, sekä Väyrynen että Pekkarinen ja minä, niin voitin heidät kaksi vuotta sitten eikä minulla ole mitään sellaisia skandaaleja takana, joiden vuoksi puolueväki olisi sinänsä kyllästynyt, niin olin luottavainen sen suhteen, että tuossa kolmikossa olisin ilman muuta ollut ykkönen.” (kursivointi MV)
Mihin nyt unohtui viime kevään vaalien murskatappio – eikö se ollut ”skandaali”? Ja onko Paavo Väyrysen presidentinvaaleissa saama noste sellainen ja jo katoamassa oleva sivuseikka, että puoluekokousäänestyksessä Kiviniemi olisi ohittanut Väyrysen ”ilman muuta”?
Ehkä tähän Kiviniemen tänäiseen lausuntoon kiteytyy hänen ongelmansa ydin.