Kaikki ymmärtävät, että Suomen talous on kriisissä ja jotain tarttis tehdä. Ja nyt maan hallitus on tehnyt toimenpideohjelman, jonka tarkoituksena sanotaan olevan kymmenien tuhansien uusien työpaikkojen luominen.
Voi olla, ja saattaa toimiakin – mutta hallituksen kantti ei ole kestänyt avoimesti kertoa, millaisen logiikan kautta tähän voitaisiin päästä.
Hallitus esittää julkisen sektorin vuosilomien lyhentämistä, sunnuntaityön ja ylityön korvausten alentamista. Nämä kaikki VÄHENTÄVÄT uuden työn kysyntää, koska olemassa olevalla työvoimalla voidaan teettää työtä enemmän ja halvemmalla.
Mutta: nuo toimet vähentäisivät työvoimakustannuksia, ja nimenomaan (naisvaltaisilla) julkisilla aloilla. TV1:n eilisessä A-studiossa muuten hiukan sekavasti esiintynyt keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen totesi, että hallituksen kaavailemat toimet vähentäisivät julkisia menoja 1,4 miljardia euroa – ja niillä säästöillä on tarkoitus rahoittaa se vajaan kahden prosenttiyksikön työnantajamaksun alennus, joka hallituksen pakettiin myös kuuluu.
Joten: hallituksen paketti tähtää nimenomaan julkisen sektorin kustannusten alentamiseen, ja säästyneellä summalla on tarkoitus alentaa kaikkien työnantajien maksuja. Jos ohjelma toteutetaan, se tulee vähentämään julkisen työvoiman kysyntää, mutta työnantajamaksujen alentamisen toivotaan poikivan myöhemmin työllisyyden kasvua yksityiselle sektorille. Kokoomuksen Sari Sairaanhoitajalle ja sitä kautta koko talouteen järjestämä ylimitoitettu palkankorotus 2008 on tarkoitus nyt höylätä pois.
Tämä logiikka on kyllä omalla tavallaan toimiva, mutta miksi hallitus ei kerro sitä näin? Nyt syntyy kuva, että hallitus kuvittelee vuosilomien lyhentämisellä ja vuorotyön ja ylityölisien leikkaamisella sikiävän uusia työpaikkoja, vaikka jokainen arkijärjellään tajuaa, että niiden vaikutus on päinvastainen.
Samassa eilisessä A-studiossa haastateltu talousviisas Sixten Korkman kyllä ymmärsi hallitusta siinä mielessä, että viiden vuoden taloudellisen stagnaation jälkeen tosiaan tarttis tehdä jotain – mutta ei pitänyt hallituksen linjaa ihan viisaana. Korkmanin mukaan Suomen palkkataso on viime vuosina noussut hyvin hitaastii tärkeimpään referenssimaahan eli Saksaan verrattuna. Siksi kaikkein yksinkertaisin tie Suomen kilpailukyvyn palauttamiseksi olisi maltillisten, lähellä nollaa olevien palkkaratkaisujen jatkaminen niin kauan kuin vienti alkaa todella vetää.
Tähän taas ei päästä, jos palkansaajat onnistutaan suututtamaan kunnolla. Ja juuri nyt näyttää siltä, että hallitus kaivaa tietoisesti verta nenästään. Tässäkö on piste, jossa Juha Sipilän sympaattinen insinöörimeininki sortuu poliittiseen ymmärtämättömyyteen?