Tänään ilmestyneessä YP-lehdessä on Mikko Mattilan ja kumppaneiden analyysi ”Terveys ja poliittinen osallisuus: tutkimustuloksia terveyden ja poliittisen kiinnittymisen välisestä suhteesta”. Siihen on koottu yhteen kahdessa Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimusprojektissa saatuja tuloksia terveyden vaikutuksesta poliittiseen kiinnittyneisyyteen. Tulosten mukaan väestön terveyserot näyttäisivät olevan suurimmillaan äänestysaktiivisuudessa, mutta heikko terveys on yhteydessä myös matalampaan poliittiseen luottamukseen. Toisaalta sairaus, vamma tai muu terveysvaiva voi joissakin tapauksissa motivoida ihmisiä osallistumaan ja yhteyden suunta vaihtelee osallistumismuotojen, terveysongelmien ja eri kontekstien välillä. Tutkijat peräänkuuluttavat jatkossa lisää vertailevaa tutkimusotetta ja erilaisten aineistotyyppien tarvetta tämän aihepiiriin tutkimukseen.
Sen lisäksi, että Mattilan ym. analyysi on sisällöllisesti kiintoisa, se on myös mainio esimerkki yhdestä tavasta, jolla voidaan ylittää joko/tai-keskustelu tutkimuksen julkaisukielestä. Valinnan ei nimittäin tarvitse kohdistua vain yhteen kieleen. Viime aikoina julkisuudessa käyty kissanhännänveto siitä, onko tieteen ”oikea” kieli englanti, suomi vai kenties joku muu, ratkeaa sillä, että samat tutkimustulokset jaksetaan paketoida pariin kertaan eri yleisöille eri tavoin – ja eri kielillä. Ja ilman huolta itseplagioinnista tai kaksoisjulkaisemista kun osatulokset alistetaan uuteen kokonaistarkasteluun.
Yllä mainittujen tutkimushankkeiden alkuperäisjulkaisuista suurin osa on ilmestynyt englanninkielisissä lehdissä, joita seuraa yleensä kapea, mutta näiden tutkimusten aihepiireihin vihkiytynyt lukijakunta. Kun kyse on kuitenkin kansallisesti relevantista tutkimusaiheesta, ei tuloksia ole syytä jättää vain asiantuntijayleisön tietoon. Ne voi ja kannattaa kirjoittaa auki myös selvällä suomella. Se on positiivisessa mielessä akateemista patriotismia.
Toivon, että myös muut yhteiskuntapoliittisesti virittyneet tutkimushankkeet intoutuvat tekemään tuloksistaan entistä useammin katsaustyyppisiä kokonaistarkasteluja ja tarjoamaan niitä YP-lehden analyysit-osastoon, jonne ne hyvin sopivat ja jota kautta ne löytävät myös kotimaisen lukijakuntansa.
Monikanavajulkaiseminen sopii myös tiedejulkaisemiseen.