Suomen Kuvalehden tuoreessa numerossa (17/6) sosiologi Kaisa Kuurne on tyytymätön länsimaiseen ajatukseen, jonka mukaan ihminen olisi vain älynsä varassa toimija. Kuurneen mielestä myös kehollinen, alitajuinen, selittämätön ja sanallistamaton vaikuttaa jatkuvasti, joka elämänalueella, myös akateemisessa työssä:
”Minulla esimerkiksi on herkkä vaisto, ja rekisteröin hiljaiset signaalit usein alitajuisesti. Koen usein suoranaisena paineen tunteena kehossani, millaisia teemoja yhteiskunnassa on nousemassa esiin.”
Kolmikymppisenä Kuurne alkoi ymmärtää, etteivät intuitio ja alitajunta ole älyn vastakohta, vaan elimellinen osa ”älyksi” kutsuttua. Tärkeä virike oli C. G. Jung:
”Hän koki, että Jungin ajatus kollektiivisesta alitajunnasta täydensi hänen ymmärrystään. Se kattaa arkkityyppiset voimat, sisäistetyt mallit ja vaikeasti sanallistettavat kokemukset.”
C. G. Jung oli Sigmund Freudin oppilas, joka aikanaan otti irti mestaristaan. Jungin mielestä Freudin seksuaaliteoria oli liian kapea ja liian yksilökeskeinen, Jung piti ylisukupolvisia kiteytyneitä ajatusmalleja, arkkityyppejä, paljon tärkeämpinä elämää virittävinä ja ohjaavina malleina.
Tätä kautta Kuurne päätyi etsimään ns. henkisyyttä mieluummin ”alhaalta” kuin ”ylhäältä”:
”Ykseyden tavoittelu mielletään usein korottautumisena yläsfääreihin, mutta minä ajattelen, että se on laskeutumista alitajuisiin voimiin, meitä edeltäneiden ajattelijoiden vaikutukseen, ylisukupolvisiin traumoihin, kollektiivisessa tajunnassa eläviin arkkityyppeihin.”
Yksi Jungin kiteyttämistä arkkityypeistä on hallitsija, jonka voi tiivistää näin. Hallitsija on klassinen johtaja. Hän uskoo, että hän kykenee tuomaan järjestyksen mihin tahansa tilanteeseen. Hän on vakuuttunut syistä, miksi kaikkien pitäisi kuunnella häntä. Hallitsija haluaa saada kaikki tottelemaan itseään ja saattaa siksi helposti muuttua tyranniksi.
Juuri tällainen tyranniksi muuttunut hallitsija meillä löytyy nyt itärajan takaa. Mutta jo aiemmin samansukuinen tyyppi löytyi Atlantin takaa ja uhkaa nousta valtaan vielä uudelleen.
Kaisa Kuurneen jutun takia kiinnostuin taas C. G. Jungin ajattelusta, joka oli vuosien mittaan painunut taka-alalle. Jungia käännettiin paljon 1960-luvulla, kuten myös Sigmund Freudia. Antikvariaateista lähes kaikki Jung-kirjat oli nyt myyty loppuun, ja kovilla hinnoilla. Vain yhden eli Jungin myöhäiskauden teoksen (”Unia, ajatuksia, muistikuvia” vuodelta 1961, käännös 1985) onnistuin saamaan Kampintorin Antikvariaatista hintaan 30 euroa. Freudin kirjoja taas oli tarjolla runsain mitoin, useimmiten hintaan alta kympin.