Suomi on profiloitunut kansainvälisesti ”terveys kaikissa politiikoissa” -lähestymistavan (Health in All Policies eli HiAP) pioneerina (täältä ja täältä). HiAP:lla tarkoitetaan sitä, että yhteiskunnan eri sektoreita koskevassa päätöksenteossa ja toimeenpanossa mahdolliset hyvinvointi-, terveys- ja eriarvoisuusvaikutukset otetaan ennakkoon huomioon ja negatiiviset vaikutukset pyritään minimoimaan.
Hyvänä esimerkkinä HiAP:sta on se, että Suomi toimi edelläkävijänä sokeriveron toteuttamisessa. Vaikka sokeriveron perusteet olivat taloudelliset, taustalla oli pyrkimys parantaa kansanterveyttä. Samalla, kun WHO nyt suosittelee sokeriveroa (täältä) ja lukuisat muut maat valmistelevat vastaavantyyppistä veroa (täältä, täältä ja täältä), Suomessa siitä luovutaan (täältä) sosiaali- ja terveysvaliokunnan näkemyksen vastaisesti (täältä). Useassa viimeaikaisessa poliittisessa keskustelussa, koskien esimerkiksi perusturvaa, päivähoito-oikeutta tai vanhustenhuoltoa, on tullut vaikutelma, ettei sosiaali- ja terveydenhuollon alallakaan enää turvata keskimääräistä heikommassa asemassa olevien asemaa puhumattakaan siitä, että niin pyrittäisiin tekemään muiden sektoreiden toimialaan kuuluvissa ratkaisuissa. Olemmeko siirtyneet malliin, jossa muut kuin sosiaali- ja terveyspoliittiset näkökulmat määrittävät sosiaali- ja terveysalan päätöksiä eli onko HiAP kääntynyt AiH-politiikaksi (All in Health Policies)?
Nostan esiin kaksi esimerkkiä AiH-politiikasta:
- Viime vuosikymmeninä julkista sektoria, josta sosiaali- ja terveyssektori muodostavat merkittävän osan, on ylipäätään haluttu pienentää. Elinkeinopolitiikassa on etsitty uusia kasvualoja. Sama työn, joka julkisen sektorin työnä on katsottu menoksi, voikin yksityisen tuottajan tekemänä näyttää tulolta. Sote-uudistuksen yhtiöittämis- ja valinnanvapausprioriteeteissa on nähtävissä taustalla tavoite yksityisen palvelutuotannon vahvistumisesta kotimaassa ja kenties sitä kautta myös vientituotteeksi. Sote-uudistuksen massiivisuus ja kireä aikataulu saavat niin terveydenhuoltopolitiikan asiantuntijat (täältä ja täältä) kuin taloustieteilijätkin (täältä) varoittamaan mm palveluiden laatuun, oikeudenmukaiseen saatavuuteen ja kustannusten kurissapitämiseen liittyvistä vaaroista.
- Alkoholilakiehdotuksen osalta on tulkittu, että elinkeinopolitiikka olisi ajanut yli sosiaali- ja terveyspolitiikan. Lakiehdotuksen perusteluissa käydään läpi vaikutusarvioita ja todetaan, että ehdotus auttaisi ennen kaikkea panimoteollisuutta ja päivittäiskauppaa, erityisesti vuoden 2016 alun kaupan aukioloaikojen vapauttamisen vaikutusten kompensoimiseksi uudistus olisi tärkeä päivittäistavarakaupalle. Lisäksi laki maksaisi vähintään perustelumuistiossa arvioidut 150 ruumista vuosittain, mutta myös lisääntyvät sairastumiset, ennenaikaiset eläkkeet, onnettomuudet, tapaturmat, väkivallan sekä lasten turvattomuuden, myös kaikkien muiden elinkeinojen tuottavuuden laskun (täältä sivut 29-33).
On helppo tulla siihen johtopäätökseen, että elinkeinopolitiikan painoarvo on nyt aiempaa suurempi sosiaali- ja terveyssektorin päätöksenteossa. Lisäksi erilaisten yksittäisten intressiryhmien vaikutus on vahvistunut, olkoon se sitten sokeriteollisuus (täältä), alkoholiteollisuus tai päivittäistavarakauppa (täältä). Lainvalmistelussa on siirrytty informaaleihin intressiryhmistä koottuihin työpajoihin, joissa kunkin mielipide on yhtä tärkeä eikä sitä välttämättä tarvitse perustella tosiasioilla (täältä). Ottamatta kantaa siihen, onko osittain siirrytty faktojenjälkeiseen aikaan, on selvää, että heikompien aseman turvaaminen vaatii eksplisiittistä analyysiä vaikutuksista näissä väestönryhmissä.
Myös muiden kuin taloudellisten vaikutusten ennakkoarviointia tulisi kehittää (täältä). Se, miten vaikutusarviot vaikuttavat päätöksiin riippuu poliittisista tavoitteista, mutta ainakin tiedettäisi, mitä päätetään. AiH-politiikka – erityisesti elinkeinopoliittisten intressien dominointi sosiaali- ja terveyspolitiikassa – satuttaa usein juuri niitä, joilla jo muutenkin menee keskimääräistä huonommin ja joilla on vähemmän omia puolestapuhujia kabineteissa ja työpajoissa.